JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

Venäjä -kertausta

Venäjän meneillään oleva asevoimien uudistusohjelama tuli esiin kaikessa mahtavuudessaan viime vuoden keväällä, kun se salassa siirsi joukkonsa Krimille vallaten sen ja sen jälkeen keskitti nopeasti Ukrainan rajalle 80 000 sotilasta. Hyvänä esimerkkinä Venäjän nopeasta toimintakyvystä on myös arktisen alueen tukikohdan käytännössä uudelleen pystyttäminen. Tämän lisäksi Venäjä on operoinut näkyvästi Norjanmerellä. Välimerellä, Itämerellä sekä Atlantin ja Tyynen valtameren alueilla.

Vaikka globaalin konfliktin uhka näytti hävinneen kylmän sodan loputtua, Putinin ohjelmassa näyttää alusta alkaen olleen Venäjän asevoiman mahtavuuden palautus. Noustessaan valtaan vuonna 2000 asevoimat nojasi Neuvostoliiton aikaisiin jäänteisiin, joiden tasoa rasitti 1990-luvun rajut budjettileikkaukset.

Putin oli heti valtaan tultuaan kasvotusten monen alueellisen uhan kanssa, erityisesti Pohjois-Kaukasuksen levottomuudet pakottivat ottamaan tilanteen hallintaan. Toinen Tšetšenian sota (1999-2009) oli kaiken kaikkiaan voitollinen Putinille, minkä vuoksi hän kansansuosionsa varjossa pystyi tekemään asevoimia suosivia kalliita päätöksiä.

Virallisesti asevoimauudistus käynnistyi lokakuussa 2008. Sotilaspiirien lukumäärää supistettiin vuonna 2010 kuudesta neljään (länsi, etelä, keskusta ja itä). Tukijoukot on tarkoitus nostaa täyteen vahvuuteen ja valmiuteen vasta sodan aikana. Nopean toiminnan pääjoukkoina toimivat ilmasotajoukot, joiden määrää lisätään sekä kalustoa vahvistetaan. Näiden esikunta perustettiin 2012.

Öljyn hinnannousun turvin puolustusbudjettia voitiin kasvattaa merkittävästi sekä laatia hankinta-aikataulut kireiksi. Nykyinen hankintaohjelma vuosille 2011- 2020 on 19 biljoona ruplaa (eli nykykurssilla 250 mrd €, kahden vuoden takaisella kurssilla karkeasti 400 mrd €). Puolustusministeri on nyt esittänyt, että vuoteen 2025 mennessä hankintabudjetti olisi 30 biljoonaa ruplaa eli nykykurssilla 400 mrd €, kahden vuoden takaisella kurssilla karkeasti 700 mrd €).

Ei voi välttyä siltä ajatukselta, että USA:n ja NATO:n sotilasstrateginen etu se, että öljyn maailmanmarkkinahinta on niin alhainen, ettei Venäjä pysty toteuttamaan asevoimiensa uudistusohjelmaa. Jos ja kun näin on, niin on selvää, että USA ja NATO-maat edistävät toimenpiteillään öljyn hinnan ajamista alas.

(Lähde: Aviation Week & Space Technology 2015, ennakkoversio)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Nimierkki 'sikaniska' näyttää kommentoineen lähdekirjoitusta!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Minä olen usein ihmetellyt, että mihin se Venäjä noita aseita tarvitsee. Onko joku Venäjän rajanaaputi hyökkäämässä Venäjälle ?

Ajatelkaa mitä tuolla rahalla voisi saada ihmisten hyvinvoinnin, koulutuksen, kulttuurin ja infrastruktuurin kohentamisen kehittämiseksi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Minä olen usein ihmetellyt, että mihin se Venäjä noita aseita tarvitsee."

Venäjä tarvitsee uusia aseita tasan samaan tarkoitukseen, kuin Saksa tarvitsi uusia aseita vuonna 1939.

Seppo Hildén

Maailmanrauhalle olisi hyvä, jos öljyn hinta pysyisi kauan alhaalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset