*

JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia sekä toivoo korjaukset edes sähköpostiinsa. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

Keskimääräiset palkat EU:ssa

Espanjalainen päivälehti El Mundo (18.5.2015) vertailee EU maiden (28) keskimääräisiä palkkoja. Keskipalkka EU:ssa on 2062 €/kk; Tanska 3706 €/kk, Luxemburg 2980 €/kk, Suomi 2736 €/kk, Hollanti 2703 €/kk, Belgia 2619 €/kk, Ruotsi 2617 €/kk, Saksa 2609 €/kk, Irlanti 2607 €/kk, Englanti 2596 €/kk, Ranska 2417 €/kk, Itävalta 2304 €/kk ja Italia 2022 €/kk, jossa keskipalkka on alle keskiarvon; .. Espanja 1634 €/kk ja Kreikka 1064 €/kk.

Luettelosta nähdään, että vaikka Suomessa menee taloudessa surkeasti, on meillä varaa maksaa rikkaisiinkin EU maihin nähden huippupalkkaa. Ei voi kuin onnitella ammattiliittojen arvokasta työtä jäsentensä eteen. Joku äkkiväärä voisi vetää sen johtopäätöksen, että meillä on niin huonot ja optioiden ryvettämät johtajat, että on päästetty palkkataso liukumaan yli äyräitten. Samalla voi ajatella, ettei Suomella ole mitään kilpailuedellytyksiä ennen kuin palkkataso on esimerkiksi alle Saksan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Maassa sellaiset palkat millaiset on asukkaan kulut kuten verotus, ruoka, asuminen, terveys, harrastaminen, hyödykkeet. Suomessa ruokakorin hinta (elinkustannukset) on toisena kärkimaa Norjan jälkeen

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#1/DM: ".. sellaiset palkat millaiset .."

Näkisin näissä korkeissa palkoissa myös sitä, että näin voidaan verottaa kovemmalla kädellä, jotta maan hallintoa voidaan paisuttaa yli todellisen minitarpeen. Tämä ainakin näkyy maavertailuissa julkishallinnon puolella.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Onhan se niin että johtajille on kovat palkat julkisella mutta veroista menee isompia siivuja opetukseen, poliisiin, palokuntaan, puolustukseen, maatalouteen, sairaanhoitoon, sosiaaliturvaan ja kulttuuriin.

Juuso Hämäläinen

Älkää nyt ihmeessä mainitko kahden kolmen tonnin bruttopalkkoja korkeiksi. Eiväthän ne sitä ole. Kun asetamme riman näin alas, niin ei tarvitse ihmetellä tällaisia keskituloja.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Onkohan "ostovoima"-perusteella tehty samaa vertailua? Siitä, kun vielä vähentää esim. lämmityskulut, kuva alkaa selkiytyä uudesta vinkkelistä...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Sitten pitäisi pystyä vertaamaan myös tuottavuutta. Ilmeisesti kuitenkaan tuottavuus ei ole ollut kohdillaan, kun työttömyys on lisääntynyt. Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa tuottavuus taas on ollut kohdillaan kun työttömyys on pienentynyt.

Miten vaikuttaa saksan minijobit palkkakeskiarvoon? Kun saksassa olin duunissa perusgermaanit kertoivat aikalailla eri lukuja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Riippuuko siis työttömyys huonosta tuottavuudesta va kysynnän laskusta. Viime aikoina on kyllä ollut paljon yrtisanomisia, ei työntekijät niitä tee. Jotkut sanoo että työttömyys johtuu huonosta organisaatiosta ja taloustilanteesta, eikä sillä ole mitään tekemistä laiskuuden kanssa että ihmiset olisivat huvikseen työttöminä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei kai tuo tuottavuus kiinni nykyään ole ihmisten laiskuudesta vaan monista eri tekijöistä, joita sinäkin tuossa mainitsit. Sekä työmarkkinoiden rakenteesta, verotuksesta jne...
Veikkaisin, että yksityisistä yrityksistä laiskat on jo siivottu pois.

Saksassa on myös verotus n10 pinnaa matalampi ja hintataso alempi. Joten perusgermaanin elintaso ja ostovoima pyyhkii meidät.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kreikassa keskipalkka on ainoastaan 1064 euroa kuukaudessa, mutta ei sielläkään kuulemma kovin hyvin mene.
Taloudenkin sanotaan Kreikassa olevan kuralla, vaikka kilpailuedellytykset ovat näköjään suorastaan loistavat.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#7/PT: ".. kuralla, vaikka kilpailuedellytykset ovat näköjään suorastaan loistavat.

Hyvä johtopäätös!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos on päässyt käymään niin, että ainoastaan byrokraatit ja lääkärit ovat enää töissä ja heillähän on molemmilla hyvä palkka? Se nostaa sitten keskiarvon muiden yläpuolelle.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Luettelosta nähdään, että vaikka Suomessa menee taloudessa surkeasti, on meillä varaa maksaa rikkaisiinkin EU maihin nähden huippupalkkaa"

...niin velkarahalla, mutta kuinka kauan?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Oikeampi tapa olisi puottaa suurempia palkkoja ei pudottaa ihmisiä kadulle kerjäämään.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Listasta puuttuu tosiaan se, millä perusteella maassa tuollaisia palkkoja voidaan maksaa...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Palkkojen vertailuun tulee liittää vertailu, mitä kussakin maassa ko palkalla saa. Viittaan tässä No 1, Maliseen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Pari vuotta sitten kreikkalaisen keskipalkka oli vielä yli 2000 euroa, ja lääkärin keskipalkka 1500 euroa?

http://medlines.org/they-pay-less-for-a-hungarian-...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kun euro-unionia luotiin ajateltiin että se estää laman tai talouskruisin syntymisen eikä siksi luotu toimivaa varaventtiiliä tai osattu tehdä järjestelmää järkeväksi ja joustavaksi. ECB euron Youtube tili ei muute enään toimi.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Ei pitäisi oikeastaan koskaan puhua bruttopalkoista missään yhteydessä, sillä se ei kerro yhtään mitään todellisesta ostovoimasta, joka on tässä se varsinainen asia. Nettopalkkojen ja elinkustannusten erotuksella päästäisiin jo lähemmäs totuutta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ihmisten ja tuotteiden vapaan liikkumisen aikakaudella elinkustannuserot eivät ole ratkaisevia. Tuottavuuden suhde palkkoihin on.

Suomessa nimenomaan tuottavuus on kääntynyt jopa laskuun vuodesta 2007 lähtien. Sen sijaan palkat ja etuudet ovat jatkaneet kasvua entiseen malliin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eli on parempi miettiä paljonko sillä eurolla saa tuotettua kuin mitä sillä rahalla saa ostettua. Bangladesh ja Intia ovatkin siis ihmisyyden ja onnellisuuden paratiiseja (halpatyövoima, lapsityövoima, hikipajat, vakuutuksettomuus, huono terveyden huolto, kallis yksityisopetus)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Turha sitä on itseään pettää. Jos et tuota, et ole ansainnutkaan. Joku joutuu nuo terveydenhuollot ja koulutuksen tuottamaan. Nyt käytännössä vaadit että heidän on tehtävä työnsä ilman palkkaa koska sinä et ole valmis antamaan heille omaa panostasi vastineeksi.

Yhteiskunta perustuu vastavuoroisuuteen. Symbioosissa molemmat hyötyvät, loisimisessa vain loinen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #20

"koska sinä et ole valmis antamaan heille omaa panostasi vastineeksi"
Ymmärsit aivan väärin, olen sitä mieltä että ihmisellä tulee olla riittävä tuki ja oikeus terveyteen sekä toimeentuloon riippumatta elämän tilanteesta tai rahapussista. Monille opiskelu tai työttömyys on yksi elämän vaihe, on helpompaa keskittyä työn hakuun kun perusedellytykset ovat kunnossa, vai pitäisikö opiskelijoiden alle 12 vuotiaidenkin osallistua palkkatöihin ansaitakseen oikeuden opiskeluun?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Ja "riittävä" määräytyy juuri tuottavuutemme mukaan, ei sinun fantasioidesi mukaan.

Minunkin mielestä perusturva, terveydenhuolto ja koulutus on hienoja asioita jotka voimme tarjota jokaiselle. Mutta vain sen tasoisena jonka tuottavuutemme antaa myöten. Nyt perusturva on 10-20% liian korkealla tasolla. Sen pitää pystyä myös laskemaan jos olosuhteet niin vaativat. Useimmat parasiititkaan eivät ime isäntää niin kuiviin että se kuolisi. Se onkin tervettä järkeä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #26

Jos onnistuttaisiin luomaan onnistunut symbioosi ei tarvitsisi parasiittina säännöstellä valtion valtimoita. Palkat ja tuet määräytyvät elin -, asuin-, ja terveyskustannusten perusteella, ne on otettava huomioon. Talous on hyvä orja ja sen tulee palvella ihmistä, sillä ei ihminen ole taloutta varten koska se on huono isäntä; samoin kuin tuli.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #29

Tuo on sairaalloisen itsekeskeinen lähestymiskulma. Kieltäydyt näkemästä muiden ihmisten asemaa tuossa oman napasi ympärille rakentuvassa yhteiskunnassa. Muut ovat sinulle vain esineitä joiden tehtävä on palvella sinua ilmaiseksi.

Melkoista touhua.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #31

Vääristät tahallasi sanomaani. Talous, yhteiskunta, ihminen ja elämänvaiheet ovat monimutkaisia mutta silti nivoutuneena toisiinsa vaikutusten "merivirroiksi". Kuitenkin koska ihminen on osa luontoa ja talous ihmisen oma luomus ei ihmistä ole luotu taloutta varten. En vaadi että kaikille pitäisi tarjota palvelut ilmaiseksi (vaikka olisihan se hyväkin idea) vaan että kaikilla olisi oikeus saamaan esim koulutusta, terveydenhuoltoa tai oikeutta katsomatta siihen paljonko hänellä on pussissa rahaa. Maksanisin vaikka miljardin sille ihmiselle joka pystyy tekemään töitä taukoamatta kolmevuotta putkeen ilman nestettä, ravintoa, lepoa tai unta, sekä pystyy tekemään sen kaiken taivasalla paikoillaan liikahtamattaan. Vaan sellaista ihmistä kuin ei ole koska kukaan ei selviäisi viikkoa pidempää http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-....

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #32

Kun sanot että jollakin on oikeus johonkin palveluun teet samalla jollekin velvollisuuden tuottaa se palvelu. Et vain koskaan suostu ajattelemaan asioita sen kannalta jolle ne sinun oikeuksiisi liittyvät velvollisuudet nakitetaan. Ajattelet vain itseäsi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #35

Ne oikeudet ovat yhteisiä
http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=mita-s...
En minä niistä puhu itseni vaan kaikkien sekä tulevien puolesta. Oletko itse sitten käyttänyt jotain julkista/kunnallista palvelua tai oikeuslaitosta? Mitä väärää on tarjota kaikille koulutus tai terveydenhuolto? Mitä väärää on siinä että jokainen voi kävellä katuja maksamatta joka askeleesta tietullia? Mitä väärää siinä on että jokainen tarvitsee ravintoa, lepoa ja suojaa? Mitä väärää siinä on jos jokaista yhteistä oikeutta seuraa yhteinen vastuu? Vai oletko vain kateellinen siitä että muillakin on samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin sinulla?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #36

Sanon vain että on turha höpöttää oikeudesta koulutukseen, terveyspalveluihin, ruokaan tai asuntoon ellei joku niitä tuota. Siellä on joku ihminen joka joutuu ne palvelut sinulle tuottamaan.

Teksteistäsi näkee ettet välitä karvan vertaa ihmisistä jotka näitä sinun oikeuksiasi maksavat omalla työllään.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #37

Ihmisiä ei pidä lajitella työn tai rahapussin mukaan ihmisiin kuka saa julkisia palveluja ja Kuka ei sillä ne ovat kaikkien yhteisiä oikeuksia myös niiden palvelujen tuottajien. Sitä varten on olemassa verotus jotta nämä työntekijät voivat kiesus saada palkkaa jolla ostaa ruokia ja maksaa vuokraa. Kaikkien yhräteisistä oikeuksista seuraa kaikkien yhteinen vastuu eikä niitä ole hyvä keltään rajata pois. On sitten opettaja, sossuntäti, kauppias, pankinjohtaja, opiskelija, eläkeläinen, lapsi tai työtön. Human rights - ihmisoikeudet http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=mita-s...
kaikkea ei voida mitata rahassa, on eri arvoja, luonnollisuuksia, tarpeita ja persoonia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #37

Oletko itse sitten käyttänyt jotain julkista/kunnallista palvelua tai oikeuslaitosta?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #39

Tottakai käytän niitä. Ja nyt odotan että kun tuottavuutemme on laskenut, myös julkiset palvelut ja tulonsiirrot leikataan kestävälle tasolle kuten vastuulliseen politiikkaan kuuluu. Me emme ansaitse nykyistä palvelu- ja tulonsiirtotasoa.

Vuoden 2007 palveluiden ja tulonsiirtojen taso on sellainen jonka pystymme hoitamaan tuottavuutemme puitteissa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #40

Tulonsiirtoa tulisi eniten leikata niiltä jotka sitä tarvitsevat ja vähiten niiltä jotka sitä ovat eniten riippuvaisia. Leikkauksissa on otettava tarkkaan huomioon sen mahdolliset vaikutukset tulevaan ja ihmisoikeuksien tasapuoliseen toteutumiseen, tuskin kukaan haluaa Suomen kaduille kerjäläisiä ja lisää kodittomia niin että katukuva olisi kuin Intian slummeissa ja basaareissa, tai että kaikki puistot ja taajamat olisivat täynnä lämmittämättömiä peltihökkeleitä vailla juoksevaa vettä ja vessaa. Viime aikaiset leikkaukset ovat lisänneet vain leipäjonojen pituutta ja sossun mankujia eikä elinkustanusten kohoamisellakaan voi paljoa kehuskella.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #41

Kopioidaan vuoden 2007 budjettikirja tulonsiirtoineen kaikkineen. Ei ollut Intian slummeja Suomessa silloinkaan.

Voisit muutenkin pikkuhiljaa tunkea ne slummisi sinne minne aurinko ei paista. Kukaan ei niitä ole tänne rakentelemassa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #42

Ei nyt mutta väärillä ratkaisuilla niitä voi olla tulevaisuudessa. On hyvä miettiä mihin ei nyt ole varaa käyttää rahoja mutta myös hyvä miettiä mistä ei ole varaa leikata, pikajuoksijakin romuttaa uransa jos häneltä menee pelkästään toinen jaloista, käsien menettäminen tekisi hänestä avuttoman, huono verenkierto rappeuttavista terveyden sekä aiheuttaa kuolioita ja pelkkä syömättömyys koituisi kuolemaksi. Esim suuret säästöt saataisiin lakkauttamalla julkinen terveyden huolto, ilmainen perusopetus sekä poliisi ja palolaitos mutta olisiko Suomella siihen varaa? Tietysti käsivarsi, länsipohja ja Ahvenanmaa voidaan myydä Ruotsille ja hymenlaakso sekä etelä- ja pohjoiskarjala myydä Venäjälle lakkautusten tuomien säästöjen hävittyä mutta nekin toisi vain hetkellistä helpotusta hätään. Kuinka monen siis pitää kuolla jotta Suomi saa velkansa maksettua vai osataanko asia hoitaa ilman uhrejakin?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #42

Pikkuhiljaahan tämä kriisi alkoi siitä, kun ensin koko Nokia-klusteri romahti, ja samassa rytäkässä valtio rupesi siirtämään lähes kaikkia vastuita kunnille. Nyt ollaan sillä tiellä oltu, eikä homma selvästikään toimi. Ei tässä ihan vanhan budjettikirjan palauttaminen riitä, vaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä pitäisi karsia vastaavasti. Itse asiassa niitä pitäisi karsia vielä enemmän kuin tuolloin oli, jotta päästäisiin edes tasoihin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #44

Viisi yhteikunnalle tärkeää toimea ovat turvallisuus, puolueeton oikeus, koulutus, terveys ja Sosiaaliturva. Nämä on hyvä tuottaa yhteisestä pussista ja katsoa mihin kaikkien rahat riittävät, on mietittävää onko lastemme parempi elää velkaisina hyvinvointi yhteiskunnasa vai monikansallisenpankin omaisuutena yhteiskunnan raunioissa. Nappiinhan se Kreikan pelastus meni julkisia palveluja ei jäänyt yhtään ja nuoret muuttavat töiden perässä valtiosta pois. Troikka olikin troijalainen http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/16/ulkolinja-...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #44

Kuntien tehtäviähän lisätään joka vuosi. Oliko se niin että puolet julkisista tehtävistä on säädetty vuoden 1995 vai 2000 jälkeen.

Sitä tietysti tarkoitinkin että palautetaan tehtävät, etuudet ja kustannukset - myös julkisen sektorin palkat siis - vuoden 2007 tasolle. Jos siitä on hyötyä ja se katsotaan tarpeelliseksi, palkat voitaneen palauttaa myös yksityisellä sektorilla. Itse olisin ainakin 100% valmis siihen jos muutkin ovat mukana.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #46

Ota huomioon että elin- ,asuin -, ja terveyskustannuset ovat nousseet vuodesta 2007. Se tarkoittaisi että moni joutuisi muuttamaan alueille joilla ei ole työtä tai opiskelumahdollisuutta ja moni joutuisi leikkaamaan ruoka menonsa mahdottomaksi sekä jättämään lääkärillä käymättä esim avomurtuman tai ihosyövän takia. Lisäksi koulut ja luokkakoot kasvaisivat tuplaten nykyisestä joka hipoo jo maksimin rajoja samaten kun koulujen määrä laskisi rajusti sekä luopumista peruskoulun ilmaisesta lounaasta. Myös poliisin ja palokunnan resurssien leikkaaminen näkyisi rajusti turvallisuuden laskuna. Asia vai on niin ettei pelkkä Helsingin poliisi tai kallion koulu voi ottaa kontolleen kokosuomea jos vaikka kolmosluokkalainen Pekka asuu Inarissa tai jos poliisia tarvitaankin metsätiellä Kuusamossa. Tarkoitan vain sitä että liika säästäminen on liika jos säästöt alkavat syödä jo itseään, sama on verotuksessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #47

Ne luvut voidaan kopioida inflaatiokorjattuina eli korottaa hintojen nousua ajalla 2007-2015 vastaavaksi.

Töitä syntyisi valtavasti kun kustannuskilpailukyky palautuisi terveemmälle tasolle. Ja vuonna 2007 Suomi oli ehdottomasti hyvinvointivaltio vaikkei niin paljoa törsännytkään kuin tänä päivänä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #48

Ihmisoikeusliitto huolissaan, Vertaa Suomea Kreikkaan ja Venäjään
http://m.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3349612/...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #49

Kaikki me olemme huolissamme ja vertaamme Suomea milloin mihinkin. Niin kauan kun Ihmisoikeusliitto ei omista runsauden savea jolla tahkota rahaa, leipää ja ilmaiseksi työskenteleviä lääkäreitä, tuo on vain turhaa sanahelinää. Miksei sinua pakoteta tuottamaan toisille leipää? Miksi joku pakotettaisiin tuottamaan sinulle leipää?

Ja taho joka on sitä mieltä että Suomen elinolosuhteet rikkovat ihmisoikeuksia on narsistinen idiootti vailla mitään suhteellisuudentajua.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #20

Vai pitäisikö kaikkiin irtisnomisiin ja opetuksesta työttömänä valmistuviin liittää maastahäätö ja otsaan tatuoida "epäonnistuja - loser"?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #19

>#19/DM:

Kaikin puolin hyviä näkökulmia, mutta ajattelin alussa Suomen lainanmaksukykyä ja vientiteollisuuden kilpailukykyä suhteessa palkkoihin enemmän kuin yksityisen vaeltajan onnellisuutta. Jos kilpaillaan esimerkiksi vientimarkkinoilla tuotteesta, johon kuluu työvoimaa yksi tunti, niin järkeilyni mukaan viejä, joka on maksanut työtunnista 50 €, on heikommassa asemassa kuin 25 € samasta maksanut.

Miksi sitten maamme yritykset menevät rinta rottinkilla ostelemaan ulkomaisia yrityksiä, jos kotimaiselle työtekijälle voi maksaa naapurihin verrattuna 2-kertaista palkkaa ja olla ainakin vähän onnellinen sitä kautta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #21

Epäiltiin että maamme hinta- ja palkkataso romahtaisivat jos mittapuuksi otettaisiinkin ihminen äärimmäisen voiton tavoittelun sijaan. #19 on kyllä myös omastanikin mielestä hyvä huomio.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Olisi mielenkiintoista nähdä samanmoinen vertailu työvoimakustannuksista asteikolla palkat + sivukulut, tuloverojen (kunnallisverot ml) osuus maittain sekä todellinen ostovoima (se paljon puhuttu ruokakori tai vaikka kossupulloindeksi) eri maiden välillä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Suomen palkat ovat niin suuret, että ei voi kuin ihmetellä sitä marinaa verotuksesta. Meillähän ei tarvitse maksaa koulutukseta ja terveydestä kuin muodolliset rippeet, ja aika moni muukin asia on verotuksen vuoksi halpaa.

Isoin marina kuuluu niiltä 3000 ja suuremmilta nettotuloihmisiltä. Kummallista touhua, itse tulen ihan hyvin toimeen 1500 kuussa (käteen) pääkaupunkiseudulla ja perhettäkin on elätettävänä.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Pohjoismaista ei vertailussa ollut kuin Tanska, missä keskipalkka oli huomattavasti Suomea korkeampi. Samoin on Ruotsissa ja Norjassa, joista jälkimmäinen ei tosin kuulu EU:hun, mutta Pohjoismaissa asumisen kustannuksia ja verotusta on helpompi verrata Suomeen kuin Etelä-Eurooppaa.

Lisäksi on hyvä huomioida, että Saksassa tai Ranskassa, joihin ero ka. palkassa oli marginaalinen työntekijän irtisanomissuoja on selvästi Suomea parempi ja ainakin Saksassa teollisuudessa saa duunari varmasti enemmän kuin Suomessa.

Oikeasti siis Suomessa ei todellakaan perustyöntekijälle liikaa makseta verotus ja kustannustaso sekä asumisen ja rakentamisen kalleus huomioiden. Laittomasta irtisanomisista seuraava sanktio on naurettavan pieni eikä sitä tarvitse edes perua ja antaa työtä takaisin. Silti aina syyllistetään työntekijää.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Blogisti lienee huumorimiehiä, tai sitten on syytä epäillä hänen elelevän samassa rinnakkaistodellisuudessa kuin monet muut suomalaisten suuria palkkoja valittavat hyväosaiset. Todellinen mediaanitulo lienee alle kahden tuhannen, enkä itsekään ole vientiteollisuuden renkinäkään päässyt kuin satunnaisesti yli sen. Oikeasti tilipäivästä toiseen sinnittelevä viimeistä euroaan käyttävä tietää, että meillä on tutkitusti ja todistetusti palkkaus eurooppalaista keskitasoa, samoin palkan sivukulut. Ostovoima on jossain portugalilaisten ja espanjalaisten tasolla, ja elinkustannukset moninkertaiset. Ja tuottavuus on hyvä, jos tuotanto ja bkt on tuplaantunut vuodesta 1990, ja työtunteja tehdään nykyään vähemmän kuin silloin. Tämä on fakta, mutta onko se estänyt työnantajatahoa valehtelemasta ja uhkailemasta? Totuushan ei ennenkään ole saanut pilata hyvää sepitettä, ja myytti huonosta tuottavuudesta ja kilpailukyvystä on EK:n puolelta syötettynä aina kelvannut sellaisenaan hyödyllisille idiooteille kuin älyllinen rotanmyrkky. Kilpailukykymmehän on rankattu jo vuosia maailman kärkikastiin, mutta joko Palacessa ei osata lukea, tai sitten ei ymmärretä luettua.

Juuso Hämäläinen

Nyt kirjoitit aiheesta joka sinulle täysin vieras. Sinun on opiskeltava ankarasti lisää. Kun näet bruttopalkat tilastoissa niin et ole vielä nähnyt mitään.

Sinun on tunnettava kunkin maan verokiila, progressio, nettopalkan ostovoima ja koko palkkapyramidin rakenne. Lisäksi työllisyysaste, työttömyysturva, sairasvakuutuksen kattavuus ja tietenkin eläkkeiden taso ja muu vanhuuden turva. Vasta sitten voit vertailla.

Suomalaisen työntekijän kokonaiskustannukset ovat pienet verrattuna vaikka juuri Saksaan. Sinä tuijotat vain bruttopalkkaan. Se ei kerro kuin osan totuudesta. Otetaan esimerkki;

Saksassa kokenut insinööri ict-firmassa kuten Siemensillä saa bonuksineen noin 10.000€ kuussa. Suomessa ehkä 5.000-6.000€. Kun saku jää eläkkeelle niin lakisääteisen eläkkeen lisäksi työnantajan eläkekassasta voidaan hänelle maksaa 2-3 tonnia kuussa lisää. Monessa isommassa firmassa eläkeläinen saa loppuikänsä vielä etuja. Jotkut saavat pitää työsuhdeautonsa tai autofirmoissa voivat ostaa uuden auton pilkkahintaan jopa joka vuosi. Toiset antavat eläkeläisen syödä firmassa aamiaisen ja lounaan lähes ilmaiseksi. Jotkut tarjoavat täydentäviä terveyspalveluita ilmaiseksi, pääsyn lomahotelleihin hoitoihin tai vapaan pääsyn golf-radalle.

Saksassa on suuri joukko työntekijöitä, jotka tienaavat 10.000-30.000€ kuussa. Suomessa vain pieni kourallinen. Saksassa voi tienata hyvin olematta ylintä johtoa. Pitää vain osata jokin alue suvereenisti.

Ja kun ihmisiä irtisanotaan niin korvaukset ovat melko suuret. Siemens on maksanut tasoa 200.000€ erorahaa rivi-insinööreille, jotka olleet talossa vain muutamia vuosia. Erorahoista osa on verovapaata. Se katsotaan vahingonkorvaukseksi eikä ansiotuloksi kuten Suomessa. Työnantajat aktiivisesti hakevat töitä poispotkituille muista firmoista.

Edellisestä johtuen koulutettu työntekijä Saksan yritysmaailmassa ei todellakaan tienaa 2.600€ kuussa muuten kuin harjoitteluvaiheessa.

Hanttihommista taasen ei makseta paljon. Töistä, joita kuka vain osaa tehdä. Siksi sakut käyvät koulut kunnolla. He tietävät mikä on kohtalo muutoin. Saksan talouden vahvuus ei johdu niiden työpanoksesta, jotka tienaavat tuon 1.5-3 tonnia kuussa eli tekevät töitä halvalla. Heidän työnsä on toki arvokas, mutta korkean elintason tuottavat koulutetut vaativissa hommissa erityisesti vientiteollisuudessa. Saksaan tuli vasta nyt minimipalkka. Aiemmin maassa oli miljoonia, joiden tuntipalkka oli 5-10 euroa.

Koska sakut osaavat hoitaa bisnekset hyvin ja pitkäjänteisesti, heillä on varaa maksaa hyvin. Lähes Suomen tasoinen verotus tuottaa sitten hyvinvointia kaikille tulonsiirtojen kautta. Kova laatuvaatimus työssä ja tuotteissa on sama kuin tehokkuus ja kilpailukyky. Omaan pesään ei koskaan ns kusta edes duunaripiireissä. Työtä, työpaikkaa, osaamista, huolellisuutta ja vastuunottoa arvostetaan kaikilla tasoilla. Mitä välii- tai se on siinä- tyyppejä ei näe. Heitä ei hyväksytä missään. Vastuuta pakoilevia lusmuja halveksitaan avoimesti.

Kilpailukykyä ei siis hankita matalilla palkoilla. Tätä ei Suomessa tajuta alkuunkaan.

Juuso Hämäläinen

Tuossa muita kommentteja lukiessa huomasin kuinka kovasti ollaan jakamassa jotain pottia, jonka tuottamiseen ei itsellä osaa eikä arpaa. Maailna ei toimi niin, että somessa tai edes äänestämällä päätetään miten muiden työn tuotokset jaetaan. Se maailma meni. Aika herätä jo.

Mauri Honkanen

Eivät nämä ole keskipalkkoja eikä keskituloja. Suomen keskitulo kokopäivätyöstä on 3400€ kuukaudessa. Ruotsin himpun enemmän. Sveitsissä n. 6500€. Venäjällä nyky valuutan arvoilla n. 600€ kuukaudessa. luvut viittaavat mieluummin mediaanituloihin. Onkohan käännösvirhe?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset