*

JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia sekä toivoo korjaukset edes sähköpostiinsa. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

Ruotsin puolustusstrategia

Ruotsin puolustusvoimien komentaja kenraali Micael Bydén esitteli maan uuden sotilasdoktriinin (Military Strategy Doctrine, MSD), mikä muun muassa tähtää puolustustahdon osalta siihen, että mahdollinen sota on voitettava ja tarvittaessa taisteltava viimeiseen mieheen ja naiseen. Ruotsin on selviydyttävä vihollisesta tarvittaessa joko yksin tai sitten yhdessä muiden Pohjoismaiden, EU:n tai Naton joukkojen kanssa. Tärkeälle sijalle asetetaan NORDEFCO eli pohjoismainen puolustusyhteistyö (Ruotsi, Suomi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia ja Liettua).

Ruotsin edellinen puolustusvoimien komentaja kenraali Sverker Göranson nostatti hälyn tammikuussa 2013 analysoimalla julkisesti maan puolustusvoimien surkeaa tilaa, joka johtui yli kymmenen vuotta kestäneestä puolustusvoimien alasajosta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1985 Ruotsin puolustusvoimien rivivahvuus oli 100 000 ja lisänä tähän 350 000 koulutettua reserviläistä, taisteluvalmiita moderneja lentokoneita oli 300, sotalaivoja 40 ja sukellusveneitä 12. Vuoden 2012 lopussa tilanne oli se, että rivivahvuus oli pudonnut puoleen, paikallisdivisioonista oli hävinnyt 75%, lentokoneista 60% ja merivoimien aluksista 30%. Göransonin mukaan niissä oloissa Ruotsi pystyi taistelemaan aggressiivista, vahvaa vihollista vastaan tehokkaasti vain viikon ajan.

Ukrainan kriisi toi mukanaan Venäjän suunnalta monen tason aggressioita: kyberhyökkäyksistä ja rajaloukkauksista ydinsotaharjoituksiin. Venäjän uhka ei ole vielä ylittänyt hälytysrajaa, mutta merkkejä sen laantumisestakaan ei ole, pikemminkin päinvastoin. Ruotsi teki siis täyskäännöksen ja aloitti tehokkaan puolustusvalmiuden nostamisen. Syvällinen pohjoismainen puolustusyhteistyö olisi sen mielestä paras vastaus Venäjän nykyiselle aggressiiviselle käyttäytymiselle. Ruotsi aikoo myös vahvistaa sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa ja on valmis tekemään erillissopimuksia USA:n ja naapurimaiden kanssa.

Oikeamman kuvan saa, kun lukee linkin takana olevan Gerard O’Dwyerin artikkelin. Tämän arvostetun Defense Newsin toimitsijan asemapaikka on Helsinki.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Seppo Hildén

Veikko, ruotsalaiset tukeutuu jälleen suomalaiseen sotilaaseen tiukan paikan tullen.

Samaa toivoi Hitler bunkkerissaan, mutta se oli jo liian myöhäistä.

https://www.youtube.com/watch?v=krgaDsimOlA

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ #1/SH: ".. tukeutuu.."

Mielenkiintoinen näkemys Hitlerin aatoksista. En oe aiemmin törmännyt tähän klippiin.

Seppo Hildén

No et varmaan kun eilen sen väsäsin huvikseni.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ruotsin sotilaallisesta vahvuudesta puhuttaessa yleensä Hemvärnetiä ei mainita lainkaan, joskaa minulla ei ole mitään käsitystä sen resursseista ja kyvystä puolustukseen.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hauskoja nuo svenskien doktriinit. Se miten asioiden pitäisi olla, on monta kertaa eri kuin miten asiat ovat. Olen aina luullut, että vain Suomessa osataan tehdä yhtä hölmöjä juttuja mutta osaavat ne näköjään länsinaapurissakin.

Ilman ydinasetta ei mikään noin pieni valtio kuin Ruotsi pysty puolustautumaan yksin, saati pienistä maista koostuvien liittojen kanssa. EU:n avun varaan jääminen on sekin melko erikoinen toive. Ja taistelu viimeiseen mieheen tai naiseen, hehheh. Taitaa olla katsottu liikaa Kustaa II Aadolf -elokuvia? Todellisuudessa taistelut yleensä päättyvät siihen, että loppuu 1) ruoka, 2) aseet ja 3) ammukset. Tämän jälkeen siis antaudutaan. En tiedä historiasta yhtään tapausta, jossa koko kansakunta on puolustautunut viimeiseen mieheen ja naiseen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tarkkaan ottaen, Micael Bydén puhuu Ruotsin puolustusvoimien taistelemisesta tarvittaessa viimeiseen ase kädessä olevaan mieheen ja naiseen, eli viimeiseen sotilaaseen -- ei sentään puhuta viimeisestä ruotsalaisesta ja koko kansakunnasta.

Panostetaanko puolustukseen Ruotsissa riihikuivalla rahallakin, sitä ei Gerard O’Dwyer artikkelissaan suoraan kerro. Suomessa SSS-hallitus pisti heittämällä puoli miljardia euroa 2015-16 maahanvaeltajien ensimmäiseen aaltoon, ja jos entiset merkit paikkansa pitävät, siinä ei olla köyhiä eikä kipeitä jatkossakaan. Kreikkaan upotettujen veroeurojemme määrästä en ole edes jaksanut enää pitää lukua, mutta selväähän on, että sekä edellinen että nykyinen hallitus näkevät muiden kuin Suomen kansalaisten edun tärkeämpänä panostuksen kohteena.

Kitsastelu puolustusmäärärahoissa jatkuu meillä aivan kuten ennenkin, vaikka kaikki vähänkään turvallisuusasioita seuraavat tietävät oman ympäristömme käyneen vaarallisemmaksi. Kansamme 1930-luvun loppupuoliskon historiasta emme siis ole oppineet yhtään mitään.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Luin hiljattain Dagens Nyheterin (07.01.2016) artikkelin "Låt inte rysskräcken hindra oss från att gå med I Nato". Siinä 25 ruotsalaisvaikuttajaa ottaa tiukasti kantaa Ruotsissa esiintyvään Venäjän pelkoon ja yleisimpiin venäjäystävien esittämiin väitteisiin. Kirjoitus kannattaa lukea. Melkein kuin näillä palstoilla kirjoitettua tekstiä.

Suomessa voitaisiin aivan samalla tavalla alkaa esittämään jäsenyyden puolesta vastaavia artikkeleja. Ongelmat ja väitteet näyttävät olevan samoja lahden toisella puolella. Suomessa vaikuttaa puuttuvan tahtoa ja rohkeutta lähteä ajamaan asioita omalla nimellä, mutta jospa isossa ryhmässä olisi helpompaa ja asia saisi ryhmän taholta enemmän painoarvoa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ongelmana on ennen kaikkea se, että Suomen kansa on tietämätöntä sekä pahojen väärinkäsitysten vallassa koko Pohjois-Atlantin liitosta, eikä mikään taho silti koe vastuuta suuren yleisön tiedon tasosta tässä kysymyksessä.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18836...

Milloin olette nähneet parhaana katseluaikana (tai edes milloinkaan muulloin) TV:stä dokumenttia, joka kertoo NATO:sta järjestönä? Onko Suomen Natossa toimivan erityisedustuston ammattidiplomaatteja haastateltu järjestöä koskevista asioista? Onko norjalaista sosialidemokraatti Stoltenbergia milloinkaan kutsuttu kertomaan Suomeen johtamastaan järjestöstä (vrt. kenraali Makarovin taannoinen esiintyminen)? Onko Norjan, Tanskan Viron, Latvian tai Liettuan valtionjohtoa ja merkittäviä yhteiskunnan vaikuttajia haastateltu heidän tähänastisista kokemuksistaan NATO-järjestöstä? Mitä meille edes kerrotaan parhaillaan Ruotsissa käytävästä keskustelusta?

Jos olisi oikein toiveikas, voisi kuvitella täksi kevääksi luvatun Nato-selonteon käynnistävän edes yhteiskunnallista keskustelua (muuallakin kuin eliitin suljetuissa piireissä Kultarannassa).

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Maanpuolustus lehden no. 115 (ISSN 0357-2080) maaliskuun numeron teemana on kokonaisturvallisuus. Sivuille 1-57 on pakattu harvinaisen paljon asiaa.

http://epaper.edita.fi/maanpuolustuskurssiyhdistys...

PS. Muutama aiempi numero löytyy, kun numeron 115 korvaa linkissä vastaavalla numerolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset