JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia sekä toivoo korjaukset edes sähköpostiinsa. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

Jumalien valtakunta

Missä evoluution vaiheessa ihmiselle syntyi uskonnollinen tunne? Siitä ei ole tietoa, mutta siitä on, että niin pienillä kuin suurilla ihmisryhmittymillä on jonkinlainen usko yliluonnollisiin voimiin. Lontoon British Museumissa oli 2.11.2017 -8.4.2018 näyttely ”Living with the Gods”, jossa tarjottiin joitain kuvia jumalan jumalien pitkästä historiasta. Uskonto tarjoaa lohdutusta ja vastauksia, se on yhteisön tunnusmerkki, sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden ja vallan väline. Sen rituaalit, esimerkiksi joulun vietto, tarjoaa normit yhteiselolle vielä nytkin. Venäjällä myös Putin käy silloin tällöin näytösluontoisesti sytyttämässä kynttilän ystävänsä, patriarkka Kirillin jumalanpalveluksessa.

Inhimillistä sosiaalista elämää ei voi käsitellä ilman uskomuksia ja henkisiä arvoja, koska ne vaikuttavat niin ihmisten keskinäisiin kuin luontoon suhtautumiseen. Tulen palvonnasta olympiatulen lisäksi olkoon esimerkkinä ikuinen tuli tuntemattoman sotilaan haudalla Ranskassa, missä uskonto on erotettu valtiosta. Toivioretkiä tehdään niin Euroopassa kuin Lähi-idässä edelleen. Ja jumalan nimissä ISIS on surmannut ja surmaa ihmisiä minkä kerkiää.

Karl Marxin mukaan uskonto on oopiumia kansalle. USA:ssa uskonto on kirjattu perustuslakiin (”In God we trust”) eikä sitä pykälää poliitikoista kukaan uskalla siellä kyseenalaistaa. Niin pahassa kun hyvässä itse kunkin uskonto vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja intohimoihin. Uskonnolliset tunteet antavat välittömästi sopivan vastauksen haluttuihin kysymyksiin ja yksilön elämän järjestelyihin.

Monet uskonnot palkitsevat hyvät teot vasta tuonpuoleisessa, mikä silti tai juuri siksi on hyvä kannustin vastoinkäymisten voittamiseen. Filosofeista Spinozasta Russeliin lähes kaikki myöntävät, että uskonto on sosiaalisen kontrollin väline, se edustaa valtaa, ankkuroi yhteiskunnan taikauskoon ja on kehityksen esteenä. Teoksessaan ’Miksi en ole kristitty’ Russell toteaa: ” Uskonto perustuu mysteerien, tappion ja kuoleman pelkoon. Pelko on jumaluuden isä - usko ja jumaluus kulkevat käsi kädessä.”

http://www.britishmuseum.org/whats_on/exhibitions/living_with_gods.aspx

El Pais 24.12.2017, Guillermo Altares

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Karl Marx sanoi myös, että "uskonnot ovat syntyneet avointen hautojen äärellä". Materialistina hän halusi tällä tuoda esille, että ihminen ei kestä totuutta, siis sitä, että kerran kuolee pois ja muuttuu mullaksi, vaan asialle pitää keksiä joku lohdullisempi taru.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Marxin mukaan uskonto on "kansan oopiumia", siis kansasta nousevaa, ei ylhäältä annettu.
Ihminen on aina selittänyt selittämättömän jollain iseään korkeammalla voimalla ja luoneet jumalansa omaksi kuvakseen.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Ihminen on aina selittänyt selittämättömän jollain iseään korkeammalla voimalla ja luoneet jumalansa omaksi kuvakseen."

Selittämättömien tapahtumien siirtyessä aina kauemmaksi ja kauemmaksi on muodostunut käsite "Aukkojen Jumala". Ja enää ei oikeastaan ole kuin yksi aukko jäljellä, mistä ja miten kaikki sai alkunsa noin 13,7 miljardia vuotta sitten, entä minne siirtyy Jumala sitten, kun tällekin löytyy uskottava selitys, siis miten kaikki alkoi.

Joskus muinoin oli itsestään selvää, että aurinko plus muut taivaan kappaleet kiertää maata, ja toisin väittäjiä uhkasi jopa päänsä menettäminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Minun jumalani ovat todellisia.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Toinen maallistunut juutalainen, S. Freud, oli täsmälleen samaa mieltä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mutta itse sepitti taruja peittääkseen totuuden ja taisi uskooa nihin itse.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Ateistikin uskoo. Uskoo omaan järkimaailmaansa, joka viestii hänelle uskontojen olevan joutavaa höpinää.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

Tiede perustuu arkipäivän todellisuuteen, on nk talonpoikaisjärkeä, joka on todennettavissa ja toistettavissa.

Sen sijaan uskonnot perustuvat pelkkiin mielikuviin ja kaiken maailman "iankaikkisiin elämiin"-haaveikuviin.

Tieteellä ja uskonnolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Tieteellä ja uskonnolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa."

Olen itse tykönäni ajatellut näin, että uskonto oli aikansa tiedettä mutta lienen ajatuksieni kanssa ulkona kuin lumiukko, eikä lumiukollakaan enää hääppöiset oltavat tuolla ulkosalla ole.

Eli siis ihminen on ollut aikojen alusta lähtien, siis ihmisten aikojen, Utelias Ihminen ja kaikelle on tarvinnut löytää jokin selitys. Tosin luolaihmisen teknologialla ei kovin pitkälle meneviä tieteellisiä havaintoja tehty, joten niille käsityskyvyn yläpuolella oleville ilmiöille ainoa selitys oli Suuri Henki. Luolaukon ja -akan havainnoista maanjäristykset, tsunamit, komeetat, revontulet, ym. vastaavat olivat niitä yli hilseen meneviä. Ja varmaan auringon pimennykset aikoinaan saivat ihmiset uhraamaan Suurelle Valonantajalle jottei se vallan suuttuisi ja lakkaisi valaisemasta ja lämmittämästä ihmispoloa.

Eli siis tieteellä ja uskonnolla on yhteys. MOT.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Ilman uskontoja maailma olisi paljon parempi ihmisten elää. Miltä näyttäisi esim Lähi-Idässä tänä päivänä, jos tuota kirousta nimeltä uskonto ei olisi maailmassa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Mitä todennäköisimmin Lähi-Itä ei näyttäisi mitenkään merkittävässä määrin erilaiselta. Ihminen luo uskonnon omaksi kuvakseen, joko uskonnon nimellä tai jollakin muulla nimellä. Uskonnollisuus on ihmisen sisään rakennettu ominaisuus päätellen siitä, että käytännössä kaikilla kulttuureilla, myös niillä jotka eivät ole olleet toistensa kanssa kosketuksissa, on omat uskontonsa. Se, että uskontoa ei olisi maailmassa edellyttäisi, että ihmilaji poikkeaisi ominaisuuksiltaan merkittävästi siitä, millainen se on.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Joku voisi ajatella näinkin:
"Ilman ihmistä maailma olisi paljon parempi paikka elää."

Ateistiseksi julistautuneet valtiot ovat olleet aika lähellä helvettiä kuitenkin, että ...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Albania oli kait ainoa, jossa uskonnot kiellettiin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #20
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Taidat lukea wikipedia kun jotkut uskovaiset raamattua tai koraania Tuollainen pOliittiseen näkemykseen perustuva kirjoitus ei todista mitään, Eikä pitäisi nimittää sosialistisia diktatuureja kommunsmiksi.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen Vastaus kommenttiin #20

No onhan tuo sitten hyvä, että edes yksi valtio on olemaassa, jossa järki pelaa ottamatta muuten kantaa ko valtion oloihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Eihän valtiolla ole järkeä.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Aikoinaan Helsingin kadulla kävin pyhäkoulua. Innokas uskovainen väitti minun olevan "jumalan kämmenellä". Tiesin valheeksi heti, mutta erosin kirkosta paljon myöhemmin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä olin kerran kansakoulun alaluokalla Turun tuomiokirkossa jumalanpalveluksessa. Pappisaarnasi jumalan rankaisusta meeille lapsille, Mietin; uskovatko aikuiset itse tuohon Herra Jumalaan, vaa onko se vain lasten pelottamiseksi kuten joulupukki.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Aikamme paradoksi: ihmiset, jotka pitävät Raamattua satukirjana, uskovat, että mies voi synnyttää.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sellaiset uskonnot, jotka eivät esiinny uskonnon nimellä ovat vaarallisempia kuin konsanaan uskonnon nimellä kulkevat uskonnot.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mikä ihmen ”tunne”? Uskomukset ja järjestelminä uskonnot perustuvat maagiseen ajattelun, harhaiseen selitysmalliin maailmasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Millä perusteella luulet,että kaikki sinun selityksesi ovat oikein. Jo "selitysmalli" kuulostaa epäilyttävältä.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Tuo fraasi "In God we trust" ei ole USA:n perustuslaista, vaan 50-luvulla käyttöönotettu motto, joka on paremminkin tuon USA:n sekulaarin perustuslain vastainen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Islam ja juutalaisuus ovat korkeatasoisempia uskontoja kuin kristinusko, koska niissä on vähemmän maagista ajattalua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä tarkoitat "maagisella ajattelulla#. Kieltämättä lunastusoppi on aika omituinen. Ja rukoileninen ristiin naulitun jumalan kuva. Ja uskon symbolina kidutusväline.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

> 10: "In God we trust" ei ole USA:n perustuslaista,

Tärkeä oikaisu! Kiitos siitä!

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Älä niputa niitä jumalia samaan nippuun, Jaakko! Kristinuskon Jumala on aivan erilainen kuin Allah, Islamin Jumala: teot ja ajatukset on aivan erilaiset.
Entäpä jos Jumala kuitenkin on olemassa, Jaakko? -Itse uskon Häneen. Eikä minulla ole mitään tarvetta kaivella ihmisiä historiasta kuka muu uskoo, riittää että itse tiedän. -Mutta jokainen voi tietenkin valita oman uskonsa, tai sen, että ei usko.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 11/KH: "..Kristinuskon Jumala on aivan erilainen .."
Joonian Kolofonista kotoisin oleva skeptikko Ksenofanes (570-480eaa.) esitti epäilynsä jumaluudesta sattuvasti:
»Mutta jos härjillä ja hevosilla ja leijonilla olisi kädet ja ne osaisivat käsin maalata ja tehdä teoksia niin kuin ihmiset, niin hevoset tekisivät jalojen ratsujen kaltaisia, härät uljaiden härkäin kaltaisia jumalhahmoja ja jokainen laji hahmoja oman kuvansa mukaan.»
Joku vuosi sitten Tukholmassa pyöri teatteriesitys, jossa päähenkilö oli kuollut mutta elvytetty henkiin. Kertoi nähneensä ’reissullaan’ Jumalan. Kysyttäessä millaiselta näytti, vastasi: ”Hon var svart.”

Muistaakseni Luther totesi, että usko on luja luottamus Herraan.. Ei siinä siis mitään todisteluja kaivata.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Muistaakseni Luther totesi, että usko on luja luottamus Herraan.. Ei siinä siis mitään todisteluja kaivata."

Martin Luther eli 1483 - 1546, ja vasta hänen jälkeensä syntyi muuan Isac Newton, tosin uskovainen hänkin ja kuulemma ilkeä ihminen mutta myöskin yksi suurimmista neroista mitä maa päällään on kantanut. Newton näki omenan putoavan puusta ja päätteli tuosta ilmiöstä miten maa kiertää aurinkoa, ja samalla oli luomassa pohjaa monelle tieteelliselle vallankumoukselle. No tosin se omena juttu taitaa olla keksitty vasta myöhemmin.

ps. Sillä uskovaisuudella ja ilkeydellä ei ole mitään yhtäläisyyttä, siis välttämättä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihmisillä on erilaisia kokemuksia jumalasta tai jumalista. Minusta on ylimielistä ja typerää mitätöidä toisen kokemuksia. Jos uskoo ettei oman järjen yläpuolella ole mitään korkeampaa voimaa saattaa olla aika turvaton ja epätoivoinenkin olo.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No ongelma kait on siinä, että Jeesus aikoo tuomita ihmiset vasemmalle ja oikealla. Hyvä Kirja on: Charlotte Rorth:Tapasin Jeesuksen( tapasi siis oikeesti kuten ihmimnen tapaa toisen torilla, tanskalainen kriittine toimittaja joka elää nytkin Tanskassa)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Toisaalta monet uskovat että Jeesus on ristiinnaulittuna etukäteen lunastanut kaiikki synnit anteeksi ja senkun tehdään vaaan lisää syntiä eikä vastuuta tarvitse ottaa omista teoistaan,

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    « Uskonto tarjoaa lohdutusta ja vastauksia, se on yhteisön tunnusmerkki, sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden ja vallan väline. Sen rituaalit, esimerkiksi joulun vietto, tarjoaa normit yhteiselolle vielä nytkin. ... Filosofeista Spinozasta Russeliin lähes kaikki myöntävät, että uskonto on sosiaalisen kontrollin väline, se edustaa valtaa, ankkuroi yhteiskunnan taikauskoon ja on kehityksen esteenä.»

Monilta osin tämä pätee. Itse olen korostanut usein uskonnollisen moraalin funktiota, joka tarjoaa uskonnon tunnustajille moraalisen leiman. Uskonnon harjoittajat kokevat leiman takaavan moraalinsa toisille, kun sanojen takana on olevinaan suoranainen maailmankuva ja usko. Meille kaikille tulee jatkuvasti tilanteita eteen, jossa meidän olisi kiva pystyä vakuuttamaan toinen luotettavuudestamme. Erityisesti tämä ehkä näkyy parisuhdemoraalissa, jossa perinteisesti odotetaan erityistä luotettavuutta.

Uskonto nimittäin takaa moraalin deduktiivisen päättelyn avulla: "Uskon Jumalaan ja tottelen Jumalaa. Jumala on hyvä ja antaa vain hyviä käskyjä. Siispä minä olen hyvä ja luotettava." Deduktio on hyvin nopeaa ennestään tuntemattomien kesken, sen sijaan että luottamusta täytyisi hitaasti rakentaa induktiivisesti. Tällä on erityistä merkitystä suurissa ja hajanaisissa yhteisöissä, konteksteissa joissa ollaan tekemisissä vieraiden kanssa, kuten aviopuolisokandidaattien suhteen usein tapahtuu.

Sinällään luottamus on yhteiskunnallisesti tärkeää, koska se vähentää kontrollin tarvetta ja helpottaa yhteiskunnan toimintaa. Suomalaisen kulttuurin yksi tärkeä piirre onkin, että meillä on luottamuskulttuuri, jossa työelämässä toimimme melko itsenäisesti vähällä kontrollilla ja niin edelleen.

Toisaalta on nähtävissä, että uskonnot itsessään täyttävät tämän tarpeen melko huonosti, ehkä johtuen väistämättömästä tekopyhyydestä. Juuri konservatiivissa uskonnollisissa yhteiskunnissa on selkeämmin ollut autoritäärinen vahvan kontrollin kulttuuri, joka on maallistumisen myötä heikentynyt ja on liberaaleissa yhteiskunnissa vähäinen. Myös kumppanien vartiointi on vahvaa uskonnollisissa yhteiskunnissa, kuten monissa muslimimaissa, äärimmäisestä uskonnollisuudesta huolimatta ja vähäistä juuri sekulaareissa yhteiskunnissa. Silti en välttämättä sano, etteikö sillä joissain kulttuurin piirteissä olisi toimivaakin merkitystä.

Todelliseksi se ei jumalia toki tee, että heidän olemassaololleen olisi jonkinlaista tilausta.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Huhutaan muinaisista astronauteista, jotka sekoittivat pakkaa planeetta Telluksella. Huhuja on erittän vaikea todentaa. Mutta toki sellaiset olennot taikalaitteineen olisivat meille jonkinlaisia jumalia viellä tänäkin päivänä, jos sattuisivat piipahtamaan tänään kauppatorilla klo. 12.12.12.

Itse en ajattele että edellä mainittu olisi yhtään totta, mutta hauskan ja jänittävän tarinan siitä saisi. Ajattelisin että homma meni pikemminkin jotenkin seuraavanlaisesti.

Ihmiset olivat ennen fiksumpia kuin nykyihmiset, johtuenehkä siitä että aivoja joutui käyttämään todella voimallisesti pysyäkseen edes hengissä. Maailma muuttuu kuitenkin helpommaksi, ja noin 20 000 vuoden ajan ihmisen aivot ovatkin surkastuneet.

Muinaisilla, vaikka olivatkin fiksuja, heillä ei kuitenkaan ollut sitä valtavaa tietomäärää maailman toimintamekanismeista, mitä meille on sittemmin kasaantunut. Tämä aiheutti hämmennystä.

Luonnon kunnioitus ja kaikesta ihmeellisestä seurannut pyhyyden tunne saivat sitten ihmisen kuvittelemaan kaikelle kaltaisensa tekijän. Jumalusko luultavasti siis syntyi pyhyyden tunteesta, kaiken kauneuden harmoniasta, ja kiitollisuudesta näkymättömille voimille joita ihminen ei voinut tuntevansa hallita.

Sittemmin tätä ideaa on käytetty paljon väärin hyväuskoisia hölmöjä kohtaan, ja nimettömän kasvottoman ylivalvojan nimessä touhuaminen on saanut jumalajatuksen istumaan myös geeneihimme, joihinka niihin kaikki tekeminen myös vaikuttaa, ja aina osittain perityy.

Olemmeko nyt siis väärin ohjelmoituja, (monilla muillakin tavoilla), ja mitä se merkitsee ylipäätään kohtalomme kannalta. Vrt. uskon sodat, nykyiset uhat samoilta ajatus-suunnilta, jne... Sitä niittää mitä viljelee.

Agg­res­sii­vi­suu­den väheneminen on kutistanut ihmisaivoja – ihminen on alkanut muistuttaa kasvoiltaan simpanssin poikasta >>> http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/aggressiivisu...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ilmiselvää kuitenkin on, jotta uskonnottomuus ainakin teollistuneessa maailmassa on koko ajan lisääntymässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateistien_osuus_väestöstä

Moniko liittyisi aikuisena kirkkoihin?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 29/PR: "Moniko liittyisi aikuisena kirkkoihin?"

Taidan on olla poikkeus. Nuorena kiivailijana erosin kirkosta, muutaman vuoden päästä liityin takaisin. Ehkä kirkkohistorian opettajani sanoma oli takana: ”Suojele tapaa, niin tapa suojelee sinua.”

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset