Jumalien valtakunta
Missä evoluution vaiheessa ihmiselle syntyi uskonnollinen tunne? Siitä ei ole tietoa, mutta siitä on, että niin pienillä kuin suurilla ihmisryhmittymillä on jonkinlainen usko yliluonnollisiin voimiin. Lontoon British Museumissa oli 2.11.2017 -8.4.2018 näyttely ”Living with the Gods”, jossa tarjottiin joitain kuvia jumalan jumalien pitkästä historiasta. Uskonto tarjoaa lohdutusta ja vastauksia, se on yhteisön tunnusmerkki, sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden ja vallan väline. Sen rituaalit, esimerkiksi joulun vietto, tarjoaa normit yhteiselolle vielä nytkin. Venäjällä myös Putin käy silloin tällöin näytösluontoisesti sytyttämässä kynttilän ystävänsä, patriarkka Kirillin jumalanpalveluksessa.
Inhimillistä sosiaalista elämää ei voi käsitellä ilman uskomuksia ja henkisiä arvoja, koska ne vaikuttavat niin ihmisten keskinäisiin kuin luontoon suhtautumiseen. Tulen palvonnasta olympiatulen lisäksi olkoon esimerkkinä ikuinen tuli tuntemattoman sotilaan haudalla Ranskassa, missä uskonto on erotettu valtiosta. Toivioretkiä tehdään niin Euroopassa kuin Lähi-idässä edelleen. Ja jumalan nimissä ISIS on surmannut ja surmaa ihmisiä minkä kerkiää.
Karl Marxin mukaan uskonto on oopiumia kansalle. USA:ssa uskonto on kirjattu perustuslakiin (”In God we trust”) eikä sitä pykälää poliitikoista kukaan uskalla siellä kyseenalaistaa. Niin pahassa kun hyvässä itse kunkin uskonto vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja intohimoihin. Uskonnolliset tunteet antavat välittömästi sopivan vastauksen haluttuihin kysymyksiin ja yksilön elämän järjestelyihin.
Monet uskonnot palkitsevat hyvät teot vasta tuonpuoleisessa, mikä silti tai juuri siksi on hyvä kannustin vastoinkäymisten voittamiseen. Filosofeista Spinozasta Russeliin lähes kaikki myöntävät, että uskonto on sosiaalisen kontrollin väline, se edustaa valtaa, ankkuroi yhteiskunnan taikauskoon ja on kehityksen esteenä. Teoksessaan ’Miksi en ole kristitty’ Russell toteaa: ” Uskonto perustuu mysteerien, tappion ja kuoleman pelkoon. Pelko on jumaluuden isä – usko ja jumaluus kulkevat käsi kädessä.”
http://www.britishmuseum.org/whats_on/exhibitions/living_with_gods.aspx
El Pais 24.12.2017, Guillermo Altares
Karl Marx sanoi myös, että ”uskonnot ovat syntyneet avointen hautojen äärellä”. Materialistina hän halusi tällä tuoda esille, että ihminen ei kestä totuutta, siis sitä, että kerran kuolee pois ja muuttuu mullaksi, vaan asialle pitää keksiä joku lohdullisempi taru.
Ilmoita asiaton viesti
Marxin mukaan uskonto on ”kansan oopiumia”, siis kansasta nousevaa, ei ylhäältä annettu.
Ihminen on aina selittänyt selittämättömän jollain iseään korkeammalla voimalla ja luoneet jumalansa omaksi kuvakseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ihminen on aina selittänyt selittämättömän jollain iseään korkeammalla voimalla ja luoneet jumalansa omaksi kuvakseen.”
Selittämättömien tapahtumien siirtyessä aina kauemmaksi ja kauemmaksi on muodostunut käsite ”Aukkojen Jumala”. Ja enää ei oikeastaan ole kuin yksi aukko jäljellä, mistä ja miten kaikki sai alkunsa noin 13,7 miljardia vuotta sitten, entä minne siirtyy Jumala sitten, kun tällekin löytyy uskottava selitys, siis miten kaikki alkoi.
Joskus muinoin oli itsestään selvää, että aurinko plus muut taivaan kappaleet kiertää maata, ja toisin väittäjiä uhkasi jopa päänsä menettäminen.
Ilmoita asiaton viesti
Minun jumalani ovat todellisia.
Ilmoita asiaton viesti
Toinen maallistunut juutalainen, S. Freud, oli täsmälleen samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta itse sepitti taruja peittääkseen totuuden ja taisi uskooa nihin itse.
Ilmoita asiaton viesti
Ateistikin uskoo. Uskoo omaan järkimaailmaansa, joka viestii hänelle uskontojen olevan joutavaa höpinää.
Ilmoita asiaton viesti
Tiede perustuu arkipäivän todellisuuteen, on nk talonpoikaisjärkeä, joka on todennettavissa ja toistettavissa.
Sen sijaan uskonnot perustuvat pelkkiin mielikuviin ja kaiken maailman ”iankaikkisiin elämiin”-haaveikuviin.
Tieteellä ja uskonnolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tieteellä ja uskonnolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.”
Olen itse tykönäni ajatellut näin, että uskonto oli aikansa tiedettä mutta lienen ajatuksieni kanssa ulkona kuin lumiukko, eikä lumiukollakaan enää hääppöiset oltavat tuolla ulkosalla ole.
Eli siis ihminen on ollut aikojen alusta lähtien, siis ihmisten aikojen, Utelias Ihminen ja kaikelle on tarvinnut löytää jokin selitys. Tosin luolaihmisen teknologialla ei kovin pitkälle meneviä tieteellisiä havaintoja tehty, joten niille käsityskyvyn yläpuolella oleville ilmiöille ainoa selitys oli Suuri Henki. Luolaukon ja -akan havainnoista maanjäristykset, tsunamit, komeetat, revontulet, ym. vastaavat olivat niitä yli hilseen meneviä. Ja varmaan auringon pimennykset aikoinaan saivat ihmiset uhraamaan Suurelle Valonantajalle jottei se vallan suuttuisi ja lakkaisi valaisemasta ja lämmittämästä ihmispoloa.
Eli siis tieteellä ja uskonnolla on yhteys. MOT.
Ilmoita asiaton viesti
Tupla
Ilmoita asiaton viesti
t
Ilmoita asiaton viesti
Ilman uskontoja maailma olisi paljon parempi ihmisten elää. Miltä näyttäisi esim Lähi-Idässä tänä päivänä, jos tuota kirousta nimeltä uskonto ei olisi maailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä todennäköisimmin Lähi-Itä ei näyttäisi mitenkään merkittävässä määrin erilaiselta. Ihminen luo uskonnon omaksi kuvakseen, joko uskonnon nimellä tai jollakin muulla nimellä. Uskonnollisuus on ihmisen sisään rakennettu ominaisuus päätellen siitä, että käytännössä kaikilla kulttuureilla, myös niillä jotka eivät ole olleet toistensa kanssa kosketuksissa, on omat uskontonsa. Se, että uskontoa ei olisi maailmassa edellyttäisi, että ihmilaji poikkeaisi ominaisuuksiltaan merkittävästi siitä, millainen se on.
Ilmoita asiaton viesti
Joku voisi ajatella näinkin:
”Ilman ihmistä maailma olisi paljon parempi paikka elää.”
Ateistiseksi julistautuneet valtiot ovat olleet aika lähellä helvettiä kuitenkin, että …
Ilmoita asiaton viesti
Albania oli kait ainoa, jossa uskonnot kiellettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässäpä sitä lähes helvetin kuvausta on:
https://en.wikipedia.org/wiki/State_atheism
Ilmoita asiaton viesti
Taidat lukea wikipedia kun jotkut uskovaiset raamattua tai koraania Tuollainen pOliittiseen näkemykseen perustuva kirjoitus ei todista mitään, Eikä pitäisi nimittää sosialistisia diktatuureja kommunsmiksi.
Ilmoita asiaton viesti
No onhan tuo sitten hyvä, että edes yksi valtio on olemaassa, jossa järki pelaa ottamatta muuten kantaa ko valtion oloihin.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän valtiolla ole järkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan Helsingin kadulla kävin pyhäkoulua. Innokas uskovainen väitti minun olevan ”jumalan kämmenellä”. Tiesin valheeksi heti, mutta erosin kirkosta paljon myöhemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olin kerran kansakoulun alaluokalla Turun tuomiokirkossa jumalanpalveluksessa. Pappisaarnasi jumalan rankaisusta meeille lapsille, Mietin; uskovatko aikuiset itse tuohon Herra Jumalaan, vaa onko se vain lasten pelottamiseksi kuten joulupukki.
Ilmoita asiaton viesti
Aikamme paradoksi: ihmiset, jotka pitävät Raamattua satukirjana, uskovat, että mies voi synnyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Sellaiset uskonnot, jotka eivät esiinny uskonnon nimellä ovat vaarallisempia kuin konsanaan uskonnon nimellä kulkevat uskonnot.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihmen ”tunne”? Uskomukset ja järjestelminä uskonnot perustuvat maagiseen ajattelun, harhaiseen selitysmalliin maailmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Millä perusteella luulet,että kaikki sinun selityksesi ovat oikein. Jo ”selitysmalli” kuulostaa epäilyttävältä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo fraasi ”In God we trust” ei ole USA:n perustuslaista, vaan 50-luvulla käyttöönotettu motto, joka on paremminkin tuon USA:n sekulaarin perustuslain vastainen.
Ilmoita asiaton viesti
Islam ja juutalaisuus ovat korkeatasoisempia uskontoja kuin kristinusko, koska niissä on vähemmän maagista ajattalua.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitat ”maagisella ajattelulla#. Kieltämättä lunastusoppi on aika omituinen. Ja rukoileninen ristiin naulitun jumalan kuva. Ja uskon symbolina kidutusväline.
Ilmoita asiaton viesti
> 10: ”In God we trust” ei ole USA:n perustuslaista,
Tärkeä oikaisu! Kiitos siitä!
Ilmoita asiaton viesti
Älä niputa niitä jumalia samaan nippuun, Jaakko! Kristinuskon Jumala on aivan erilainen kuin Allah, Islamin Jumala: teot ja ajatukset on aivan erilaiset.
Entäpä jos Jumala kuitenkin on olemassa, Jaakko? -Itse uskon Häneen. Eikä minulla ole mitään tarvetta kaivella ihmisiä historiasta kuka muu uskoo, riittää että itse tiedän. -Mutta jokainen voi tietenkin valita oman uskonsa, tai sen, että ei usko.
Ilmoita asiaton viesti
→ 11/KH: ”..Kristinuskon Jumala on aivan erilainen ..”
Joonian Kolofonista kotoisin oleva skeptikko Ksenofanes (570-480eaa.) esitti epäilynsä jumaluudesta sattuvasti:
»Mutta jos härjillä ja hevosilla ja leijonilla olisi kädet ja ne osaisivat käsin maalata ja tehdä teoksia niin kuin ihmiset, niin hevoset tekisivät jalojen ratsujen kaltaisia, härät uljaiden härkäin kaltaisia jumalhahmoja ja jokainen laji hahmoja oman kuvansa mukaan.»
Joku vuosi sitten Tukholmassa pyöri teatteriesitys, jossa päähenkilö oli kuollut mutta elvytetty henkiin. Kertoi nähneensä ’reissullaan’ Jumalan. Kysyttäessä millaiselta näytti, vastasi: ”Hon var svart.”
Muistaakseni Luther totesi, että usko on luja luottamus Herraan.. Ei siinä siis mitään todisteluja kaivata.
Ilmoita asiaton viesti
”Muistaakseni Luther totesi, että usko on luja luottamus Herraan.. Ei siinä siis mitään todisteluja kaivata.”
Martin Luther eli 1483 – 1546, ja vasta hänen jälkeensä syntyi muuan Isac Newton, tosin uskovainen hänkin ja kuulemma ilkeä ihminen mutta myöskin yksi suurimmista neroista mitä maa päällään on kantanut. Newton näki omenan putoavan puusta ja päätteli tuosta ilmiöstä miten maa kiertää aurinkoa, ja samalla oli luomassa pohjaa monelle tieteelliselle vallankumoukselle. No tosin se omena juttu taitaa olla keksitty vasta myöhemmin.
ps. Sillä uskovaisuudella ja ilkeydellä ei ole mitään yhtäläisyyttä, siis välttämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisillä on erilaisia kokemuksia jumalasta tai jumalista. Minusta on ylimielistä ja typerää mitätöidä toisen kokemuksia. Jos uskoo ettei oman järjen yläpuolella ole mitään korkeampaa voimaa saattaa olla aika turvaton ja epätoivoinenkin olo.
Ilmoita asiaton viesti
No ongelma kait on siinä, että Jeesus aikoo tuomita ihmiset vasemmalle ja oikealla. Hyvä Kirja on: Charlotte Rorth:Tapasin Jeesuksen( tapasi siis oikeesti kuten ihmimnen tapaa toisen torilla, tanskalainen kriittine toimittaja joka elää nytkin Tanskassa)
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta monet uskovat että Jeesus on ristiinnaulittuna etukäteen lunastanut kaiikki synnit anteeksi ja senkun tehdään vaaan lisää syntiä eikä vastuuta tarvitse ottaa omista teoistaan,
Ilmoita asiaton viesti
Huhutaan muinaisista astronauteista, jotka sekoittivat pakkaa planeetta Telluksella. Huhuja on erittän vaikea todentaa. Mutta toki sellaiset olennot taikalaitteineen olisivat meille jonkinlaisia jumalia viellä tänäkin päivänä, jos sattuisivat piipahtamaan tänään kauppatorilla klo. 12.12.12.
Itse en ajattele että edellä mainittu olisi yhtään totta, mutta hauskan ja jänittävän tarinan siitä saisi. Ajattelisin että homma meni pikemminkin jotenkin seuraavanlaisesti.
Ihmiset olivat ennen fiksumpia kuin nykyihmiset, johtuenehkä siitä että aivoja joutui käyttämään todella voimallisesti pysyäkseen edes hengissä. Maailma muuttuu kuitenkin helpommaksi, ja noin 20 000 vuoden ajan ihmisen aivot ovatkin surkastuneet.
Muinaisilla, vaikka olivatkin fiksuja, heillä ei kuitenkaan ollut sitä valtavaa tietomäärää maailman toimintamekanismeista, mitä meille on sittemmin kasaantunut. Tämä aiheutti hämmennystä.
Luonnon kunnioitus ja kaikesta ihmeellisestä seurannut pyhyyden tunne saivat sitten ihmisen kuvittelemaan kaikelle kaltaisensa tekijän. Jumalusko luultavasti siis syntyi pyhyyden tunteesta, kaiken kauneuden harmoniasta, ja kiitollisuudesta näkymättömille voimille joita ihminen ei voinut tuntevansa hallita.
Sittemmin tätä ideaa on käytetty paljon väärin hyväuskoisia hölmöjä kohtaan, ja nimettömän kasvottoman ylivalvojan nimessä touhuaminen on saanut jumalajatuksen istumaan myös geeneihimme, joihinka niihin kaikki tekeminen myös vaikuttaa, ja aina osittain perityy.
Olemmeko nyt siis väärin ohjelmoituja, (monilla muillakin tavoilla), ja mitä se merkitsee ylipäätään kohtalomme kannalta. Vrt. uskon sodat, nykyiset uhat samoilta ajatus-suunnilta, jne… Sitä niittää mitä viljelee.
Aggressiivisuuden väheneminen on kutistanut ihmisaivoja – ihminen on alkanut muistuttaa kasvoiltaan simpanssin poikasta >>> http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/aggressiivisu…
Ilmoita asiaton viesti
Ilmiselvää kuitenkin on, jotta uskonnottomuus ainakin teollistuneessa maailmassa on koko ajan lisääntymässä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateistien_osuus_väestöstä
Moniko liittyisi aikuisena kirkkoihin?
Ilmoita asiaton viesti
« Uskonto tarjoaa lohdutusta ja vastauksia, se on yhteisön tunnusmerkki, sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden ja vallan väline. Sen rituaalit, esimerkiksi joulun vietto, tarjoaa normit yhteiselolle vielä nytkin. … Filosofeista Spinozasta Russeliin lähes kaikki myöntävät, että uskonto on sosiaalisen kontrollin väline, se edustaa valtaa, ankkuroi yhteiskunnan taikauskoon ja on kehityksen esteenä.»
Monilta osin tämä pätee. Itse olen korostanut usein uskonnollisen moraalin funktiota, joka tarjoaa uskonnon tunnustajille moraalisen leiman. Uskonnon harjoittajat kokevat leiman takaavan moraalinsa toisille, kun sanojen takana on olevinaan suoranainen maailmankuva ja usko. Meille kaikille tulee jatkuvasti tilanteita eteen, jossa meidän olisi kiva pystyä vakuuttamaan toinen luotettavuudestamme. Erityisesti tämä ehkä näkyy parisuhdemoraalissa, jossa perinteisesti odotetaan erityistä luotettavuutta.
Uskonto nimittäin takaa moraalin deduktiivisen päättelyn avulla: ”Uskon Jumalaan ja tottelen Jumalaa. Jumala on hyvä ja antaa vain hyviä käskyjä. Siispä minä olen hyvä ja luotettava.” Deduktio on hyvin nopeaa ennestään tuntemattomien kesken, sen sijaan että luottamusta täytyisi hitaasti rakentaa induktiivisesti. Tällä on erityistä merkitystä suurissa ja hajanaisissa yhteisöissä, konteksteissa joissa ollaan tekemisissä vieraiden kanssa, kuten aviopuolisokandidaattien suhteen usein tapahtuu.
Sinällään luottamus on yhteiskunnallisesti tärkeää, koska se vähentää kontrollin tarvetta ja helpottaa yhteiskunnan toimintaa. Suomalaisen kulttuurin yksi tärkeä piirre onkin, että meillä on luottamuskulttuuri, jossa työelämässä toimimme melko itsenäisesti vähällä kontrollilla ja niin edelleen.
Toisaalta on nähtävissä, että uskonnot itsessään täyttävät tämän tarpeen melko huonosti, ehkä johtuen väistämättömästä tekopyhyydestä. Juuri konservatiivissa uskonnollisissa yhteiskunnissa on selkeämmin ollut autoritäärinen vahvan kontrollin kulttuuri, joka on maallistumisen myötä heikentynyt ja on liberaaleissa yhteiskunnissa vähäinen. Myös kumppanien vartiointi on vahvaa uskonnollisissa yhteiskunnissa, kuten monissa muslimimaissa, äärimmäisestä uskonnollisuudesta huolimatta ja vähäistä juuri sekulaareissa yhteiskunnissa. Silti en välttämättä sano, etteikö sillä joissain kulttuurin piirteissä olisi toimivaakin merkitystä.
Todelliseksi se ei jumalia toki tee, että heidän olemassaololleen olisi jonkinlaista tilausta.
Ilmoita asiaton viesti
→ 29/PR: ”Moniko liittyisi aikuisena kirkkoihin?”
Taidan on olla poikkeus. Nuorena kiivailijana erosin kirkosta, muutaman vuoden päästä liityin takaisin. Ehkä kirkkohistorian opettajani sanoma oli takana: ”Suojele tapaa, niin tapa suojelee sinua.”
Ilmoita asiaton viesti