JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

Sotavankien kohtelusta - Vae victis!

Kansalaissodan vuoden 1918 punavankien kohtelu on saanut ansaitusti paheksuntaa ja pidetään suurena häpeätahrana erityisesti valkoisten ylemmälle johdolle, josta osa koostui kaatuneen tsaarivallan entisistä upseereista. Suurvaltojen käytännöt ja asenteet voitettuja kohtaan ovat kautta historian olleet tylyjä, oli kyseessä sitten viholliset tai oman maan potentiaaliset kapinalliset. Tämä tulee esimerkiksi  esiin niin ensimmäisen maailmansodan kuin Stalin puhdistusten kuolleisuusluvuista. Asenteet muuttuvat hitaasti, kun johtajat tuovat vanhoja käsityksiään ’oikeudenmukaisuudesta’ ja ’isänmaallisuudesta’ myös sotavankien kohteluun.

Venäjällä juhlittiin viime keskiviikkona perinteisin menoin 9.5. 1945 natsi-Saksasta ja sen liittolaisista saatua voittoa. En sattunut huomaamaan tänäkään vuonna mainintoja niistä puna-armeijan 4 – 6 miljoonasta sotilaasta, jotka pääosin ilman omaa syytään ja huonon johdon vuoksi olivat joutuneet sotavangeiksi. Näistä yli kolme miljoonaa oli saksalaisten ottamia vankeja, jotka Stalinin käskystä ja ulkoministeri Molotovin toimesta kylmästi hylättiin. Jo 23.6.1941 Punainen Risti lähetti Molotoville kirjeen, jossa se ilmaisi halukkuutensa auttaa venäläisiä sotavankeja. Akselivaltiot tarjoutuivat vaihtamaan luetteloita sotavangeista, mutta Molotov kielsi näiden listojen lähettämisen ja samoin kielsi vastaamasta Punaisen Ristin myöhempiinkään yhteydenottoihin.

Toisin kuin muut ympärysvallat Neuvostoliitto kirjaimellisesti hylkäsi puna-armeijan sotavangit. Eräänä syynä saattoi olla se, että vastavuoroisesti Punaisen Ristin edustajat olisivat päässeet tarkastamaan vankileirejä, jotka olivat samoja (GULAG), mitä käytettiin Stalin puhdistusten aikana. Tarkastajille olisi saattanut tulla vastaan puhdistukseen liittyviä asioita, jotka olisivat olleet kiusallisia Neuvostoliiton johdolle. Hitlerin hallinto teki Stalinin ja Molotovin päätöksestä omat johtopäätöksensä, minkä vuoksi vain noin 1,5 miljoonaa venäläistä sotavankia palasi sodan jälkeen Neuvostoliittoon.

Palanneet sotavangit siirrettiin ’kuntoutukseen’ GULAG:iin eli vankileirien saaristoon, missä myös kansalaiskelpoisuutta tarkasteltiin ja paranneltiin. Stalin oli sitä mieltä, että sotavangiksi jäänyt puna-armeijan sotilas oli sotilaskarkuri, pelkuri, kapinan lietsoja ja pahempi kuin vihollinen. Noin 80 % kuntoutettavista pääsi aikanaan pois leireiltä, mutta lopuista ei ole vielä arkistot avautuneet tai tutkijoita asia ei kiinnosta. - Voi voitettuja!

https://www.rferl.org/a/do-not-respond-did-the-soviet-government-abandon...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset