JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia sekä toivoo korjaukset edes sähköpostiinsa. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

Työreformeista

Maan talouden parantamiseksi on pantava toimeen työreformi erityisesti työvoimareformi, sanovat asiaa kysyttäessä asiantuntijat ja muut konsulentit. Tämä kertosäe toistuu kaikissa seireenien lauluissa, vaikka pätkätöiden yleistymistä valitetaankin ja krokotiilinkyyneleitä vuodatetaan vuolaasti tv-kameroiden edessä.

Varmaan meillä on sama ongelma, mitä esimerkiksi Espanjassa on pantu merkille eli että ehkä suurin ongelma onkin yritysten johtamisen laadussa ja keinoissa, jolla yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä yritetään ylläpitää. Tämä puoli kokonaisuudesta jää usein pimentoon, koska johdon käsissä ovat muun muassa lobbausjärjestelmät ja kukapa sitä omaa oksaa vapaaehtoisesti sahaisi altaan. Päätellen yritysjohdon palkka- ja tulospalkkiokehityksestä meillä Suomessa vastaavaa ongelmaa ilmeisesti ei ole eli johto on hyvää. Jäykkää työvoimapolitiikkaa on meillä joustavoitettu kiitettävästi viime aikoina.

En ole pystynyt vastaamaan itselleni, miksei meillä mene tämän paremmin, vai onko sittenkin johdon huonoutta ja lepsuutta, ettei työvoimasta saada enempää irti. Maksetaanko johdolle turhaan 10 – 20 kertaa enemmän kuin tavalliselle duunarille siitä, että johto sorvaa tyhjiä visioita ja haukkuu työntekijöitään. Nykyjohtamisen erinomaisuudessa on jotain analogiaa sadun ’keisarin uudet vaatteet’ kanssa. Johdon ja yrityksen välisestä työsopimuksesta jotkut käyttäisivät sanaa ’ilmakaupat’. Johdon palkkakehityksessä on samoja piirteitä kuin kansanedustajien palkkioissa: kun itse saa päättää omista tuloistaan ja omasta arvostuksestaan, niin katto on korkealla.

Jos vienti takkuaa, niin se ei ole duunarin vika vaan johdon. Perinteisesti meillä vientiä hoitamaan palkataan vain vastavalmistunut insinööri tai ekonomi, joka ei juuri osaa muuta kuin pari juomalaulua opiskeluajoilta. Paljon ylvästelemme valmistuneiden tohtorien määrällä, mutta olisi mukava tietää, montako väitöskirjaa tehdään viennin ja viennin edistämisen alalta suhteessa muihin väitöskirjoihin.

Myöskään pelkkä sukupolvenvaihdos ei takaa yrityksen johtamisen radikaalia paranemista, vaikka johtamisnerokkuus monen mielestä onkin perinnöllistä.

 

Taustana: https://elpais.com/economia/2017/07/06/actualidad/1499353119_901673.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvää pohdintaa, kiitos. Suomen vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi Talouselämän valitsema Suvanto-Harsaae totesi haastattelussa kokemuksistaan haettuaan viittä eri toimitusjohtajaa Suomessa yrtyksiin:

”Ei löytynyt helpolla. Olemme menettäneet kaksi johtajasukupolvea. Vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen moni johtaja säästi ja tehosti, mutta liian harva kasvatti liiketoimintaa. Myös heidän seuraajansa ovat oppineet saman mallin.”

Myös tutkimukset ovat osoittaneet Suomen merkittäväksi ongelmaksi yritysten kasvun vähäisyyden – moni TOP500-yritys on verraten hyvin kannattava, muttei juurikaan kasva.

Pitkän kustannusten viilaamisen ja rationalisoinnin jälkeen meillä on suuri määrä johtakia, jotka eivät pysty luomaan kasvua. Monesti rationalisointi- ja säästöexpertit ovat aivan eri johtajia kuin kasvun ja uuden luojat.

Mielestäni sekä yritysten johdolla että työntekijöillä on haasteena kääntää ajatukset ja toiminta jälleen luomaan kasvua pitkien säästökuurien ja nykytoiminnan rationalisoinnin jälkeen. Tämä muutos ei ole helppo ja vaatii muutosta sekä johdon että työntekijöiden ajatusmaailmassa ja asenteissa.

Muutos on tärkeä, jotta pärjäämme 2020-luvulla yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, mutta miten se saadaan aikaan? En valitettavasti tiedä ja olen turhautunut katsoessani kuinka kaivaudutaan molemmissa leireissä omiin poteroihin. Jollain keinolla tämän asian pitäisi nytkähtää eteenpäin ja osapuolten välinen luottamus pitäisi saada nousuun - jatkuva kyräily ja vastakkainasettelu tekee vain hallaa Suomelle.

Mitä tulee pätkätöihin, niin olen yhä useammin alkanut pohtia onko se väistämätön suunta vai oikeastaan vain elinkeinoelämän taholta haluttu suunta. Tokihan yritykset haluavat palkata työvoimaa vain ikäänkuin on demand ja välttää ylimääräisiä kustannuksia. Onko se toisaalta sitten kohtuullista kehitystä ihmisiä ajatellen onkin jo toinen asia. Itse en ole vielä keksinyt mikä on se todelinen syy pätkätöiden yleistymiseen tulevaisuudessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Harmittavan vähälle huomiolle jäi blogisi tärkeästä asiasta huolimatta. Ehkä joku päivä tämä merkittävä asia pääsee esille - toivottavasti.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Johtamisessa liikutaan sen verran sumealla alueella ja vapausasteita on niin paljon, ettei ainakaan niiden, jotka ovat pakassa mukana parane ottaa julkisesti mitään kantaa. Parempi yrittää häivyttää keskustelu vaikenemalla. Poliitikot ja yritysjohto elävät toivossa, että suhdanteet paranisivat, jotta he voisivat saada sulan hattuunsa. Tätä odotellessa on pelattava aikaa.

Vaiteliaisuus on hiljaisuuden merkki, vai menikö vanha viisaus juuri toisinpäin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset