JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

Kirkot hyötykäyttöön

Kun uskovaisten määrä on romahtanut ja rakennusten käyttökustannukset kasvaneet, on kirkkoja jouduttu myymään ja niistä on tehty esimerkiksi ravintoloita, kylpylöitä ja teattereita. Näin on käynyt muun muassa Kanadan Quebecissä.

Sukupolvien ajan seurakuntalaiset supattivat syntejään Montrealin mahtavan ’Herramme Pysyvän Avun’ katolisen kirkon puukopissa. Nyt kirkko on viralliselta nimeltään Théâtre Paradoxe (Paradoksiteatteri) 3 miljoona dollaria maksaneen muutosremontin jälkeen. Jokin aika sitten paikallinen rohkea näyttelijä ’ Sugar Sammy’ teki entiseen tunnustuskoppiin sijoitetun pornovideon ja sai ansaittua nostetta uralleen, kuten hän asian ilmaisi Christine Muschille (The New York Timesin haastattelija).

Vielä 50-luvulla Quebecin katolisista 95% kävi messussa, nyt luku on pudonnut noin 50%:in. Tähän mennessä Quebecissä on myyty, suljettu tai muutettu toiseen tarkoitukseen 547 kirkkoa ja usein vain ristit on jätetty muistomerkeiksi.

Vuosisatojen ajan kirkon vastuulla oli seurakuntalaisten terveys, koulutus ja jokapäiväinen elämänmeno, mutta 60-luvulla pinnalle nousi kapinallinen sukupolvi. ’Hiljainen vallankumous’ kyseenalaisti kirkon vastustuksen avioeroon, kirjojen sensuroinnin ja naisten painostuksen synnyttämiseen (aborttikielto). Syvä epäluottamus kirkollisia auktoriteetteja vastaan sai vallan, mihin yhtenä syynä myös oli feminismin vahvistuminen.

Montrealin arkkipiispa Christian Lépine totesi, että kirkkojen sulkeminen ja muuttaminen toisiin tarkoituksiin on surullista, mutta kirkon on hyväksyttävä tosiasiat. Kun kirkkorakennus siirtyy yksityisiin käsiin, katoaa samalla kirkolta mahdollisuus valvoa sen käyttöä.

Juustonvalmistaja Jean Morin Sainte-Élizabeth-de-Warwickista osti La Fromagerie du Presbytere  kirkon 1$:lla, teki siihen 1,2 miljoonan dollarin remontin ja rakennus on nyt juustolana. Vastikään hän voitti Kanadan juustonvalmistajien pääpalkinnon. Joka perjantai vierailijoille tarjotaan juustomaistiaisia. Jean Morin: ”Minulle juuston valmistaminen tässä rakennuksessa on paratiisi.”

https://www.lanacion.com.ar/2158563-sin-fieles-las-iglesias-de-canada-se...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kirkon kannattaisi itsensä lähteä ravintolabisnekseen, jossa se aikoinaan oli.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 1/PI:
Kirjoitukseni lopussa olevan linkin takana on näyttäviä kuvia kirkkojen muuntelusta.

Viljo Asikainen

Näkömuistikuva sanomalehden uutiskuvasta niiltä päiviltä kun pääministeri Sipilä lupasi omakotitalonsa turvapaikanhakijoiden asuttavaksi:

Helsingin Mikael Agricolan kirkon kryptan sisäänkäynnin edustalle on pysähtynyt linja-auto. Autosta lappaa ulos hyvinvoivien bodarien oloisia nuoria miehiä tavaroitaan kantaen. Vieressä seisoo myhäilevä seurakunnan pappi liperit kaulassa. Tulijat majoitetaan kirkon kryptan tilaan joka on erittäin vilkkaassa käytössä erilaisten nuorison ja vanhusten kerhojen ja toimintapiirien yms. kokoustilana. Kerhot ja piirit siirretään pois tieltä kun kirkko priorisoi.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Sivuhavainto:
Kuvaton kommentoija vaatii näemmä erillisen hyväksynnän.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jatkosodan alkuvaiheessa Suomen valloitettua takaisin Neuvostoliiton Suomelta talvisodassa ryöstämiä alueita saatiin lehtikuvien välityksellä olla todistamassa ilkiaikaisen vihollisemme eläimellisyyttä.

Useampi kirkkokin oli ehditty muuttaa hevostalliksi.

Viljo Asikainen

Tallissa Jeesus-lapsi syntyi ja makasi seimessä.

Talli on kai Jeesukselle luontevampi ympäristö kuin vaikkapa yökerhoksi muutettu kirkko.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#5

> Useampi kirkkokin oli ehditty muuttaa hevostalliksi.

ooo

Samaa oli kuulema Porkkalan vuokra- alueella.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 9/JM: "..Samaa oli kuulema Porkkalan vuokra- alueella."

Wikipedian mukaan se oli kulttuuritalona. Se ilmeisesti tarkoitti elokuvateatteria. Hautakivien uusiokäyttö meni enemmän överiksi.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #16

Osaavat ne muutkin. Kahden Saksan aikaan olin rekkamatkalla länsi- Saksassa. Pysähdyimme erään suuren rekkavarikon pihaan. Hiekkainen piha oli päällystetty vanhoilla hautakivillä ja niiden palasilla. Monissa tekstit olivat hyvin näkyvillä

Miltähän tuntuisi löytää kivien joukosta vaikkapa isoisän hautakivi.

Suomessa tarpeettomat hautakivet taidetaan murskata soraksi.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Neuvostoliitossa kirkkoja ja muita uskonnollisia rakennuksia käytettiin museoina, toimistoina, varastoina, maallisen musiikin konserttisaleina, jopa planetaarioina ja biljardihalleina.

Luovuus on ollut huipussaan. ;-)

Viljo Asikainen

Luovuudessa voiton venäläisistä vei kuitenkin Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys SLEY, joka muutti Helsingin Fredrikinkadun kirkkonsa kaupalliseksi yökerhoksi.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Täällä Suomusjärvellä kunnan kuntosalin vuosikortti maksaa 35/20 € ja avainkortti 15 €. Se on auki 06 - 22. Se toimii siis vähän samaan tapaan kuin itsepalvelukirjastot. Minulla on sinne matkaa noin 1 km. Uimahalli jonka kassaan maksetaan, piti kesätaukoa, joten en ole siellä vielä ehtinyt käydä. Koulun yhteydessä se on, joten sen ylläpito ei paljon ylimääräistä vaadi.

Eiköhän sitä rakennusmassaa tule paljonkin tavallaan lisää käyttöön, kun vain asennetaan kulunvalvonnat ja ehkä hieman kameroita. Lisäksi syrjemmässä julkisia rakennuksia alkaa olla riesaksi asti. Vanhainkoteja ja vastaavia on saanut kymmenillä tuhansilla.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Valitettavasti en espanjaa osaa niin hyvin, että osaisin sanoa, kerrottiinko linkin takana rakennussuojelusta. Suomessa taitaisi museoviraston vaatimukset tulla liian kalliiksi. Kirkoilla kun varmaan katsotaan olevan kulttuurihistoriallista merkitystä myös sisätilojen osalta. Esimerkiksi kun Turun tuomikirkossa tarvitaan valaistuksen tai äänentoiston takia konserteissa jne. sähköjä, ne johdot on kiinni lattiassa jeesusteipillä. Sinne kun ilmeisesti ei saa vetää kunnon johdotusta.

Muun tyyppiset rakennukset on paljon helpompia. Esimerkiksi täällä muutaman sadan metrin päässä on meijeri, joka on nyt panimo ja tilausravintola, joka ei taida olla oikeastaan koskaan käytössä, koska vajaan kilometrin päässä on entinen Turku-Helsinkitien taukopaikka Ykköspesä vuokrattavissa loistavine parkkipaikkoineen ja jo valmiiksi kaikki rakennettuna. Taitaa olla jo kaikki verkatehtaat uusittu sisätilojen osalta lähes kokonaan.

Lisää paikallisista suljetuista paikoista: http://rkoski.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/25...

Off topic:
Kyllä minä sitä espanjaa yritin lukea, mutta kun ymmärtää tai arvaa korkeintaan kolmanneksen sanoista muiden kielten taitojen avulla, niin turhan haastavaa se oli. Hollanti on siitä hassu kieli, että sitä ymmärrän jopa melko hyvin, vaikka en ole edes yrittänytkään sitä oppia.
Sitä vaan, että tuli mieleen, että sitä espanjaakin voisi jossain välissä opiskella joutaessaan. Olisiko vinkkejä tyyliin selkouutiset netissä?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 11/RK:

Rakennusten suojelusta ei linkin tekstissä ollut mainintaa, vain ympäripyöreästi, että arkkitehdit ottavat asian muutossuunnittelussa huomioon jotenkin. Yritin googlata Christine Muschille The New York Timesin haastattelua tai siihen linkkiä, mutta en löytänyt. Kuvittelen, että sellainen englanniksi on tehty, mutta minulla ei ole NYT:in tunnuksia.

Espanja on hankala kieli. Esimerkiksi sanojen merkitys on paljolti kontektiin sidottu, joten konekäännökset ei paljoa kerro. Itselle kieli tuli aavistuksen verran tutuksi argentiinalaisen tangoharrastuksen kautta.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Pah, https://goo.gl/images/mKVkQt

Espanja kuuluu kahdeksaan parhaiten tuettuun kieleen konekäännöksissä, joten minä kääntäisin tietysti englanniksi, jolloin tulos olisi paras mahdollinen. Lisäksi minä olen varsin harjaantunut kieltenopiskelija. Väittävät että seuraava kieli on aina puolet helpompi.

Sitä artikkelia vilkuillessa tajusin, että ne pisimmät ja "vaikeimmat" sanat olivat suurimmaksi osaksi tuttuja. Luin aikoinaan aika paljon Etele-Amerikkalaisia kirjailijoita englanniksi ja ihmettelin niiden kielten vaikeutta. Laiskat kääntäjät olivat käyttäneet kielten yhteisiä sanoja. Englanti onkin varmasti kaikkein vaikein kieli, koska sillä ei ole ollut keskitettyä kielenhuoltoa pitkään aikaan. Laajin mahdollinen sanavarasto on arvioitu miljoonaksi, kun suomella ja ruotsilla, joilla on kielenhuolto, vastaava on noin 200 000.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #13

→ 13//RK: "..Englanti onkin varmasti kaikkein vaikein kieli.."

Tuossa on varmasti perää. Kerran luin Financial Timesista englannin kieltä koskevan lyhyen artikkelin (pakinatyyppinen). En ymmärtänyt siitä mitään, vaikka hain sanakirjasta kaikki minulle vieraat sanat (lähes joka toinen).

Paljonko kello on? → How plenty is the bell?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #15

Luin samaisesta lehdestä, kun sitä kuukauden tilasin varmaankin 1 ½ vuotta sitten, jutun lakijutusta, jossa keskeinen kysymys oli pilkun paikan merkitys. Tuosta oli lähinnä revitty otsikko ja ingressi. Loppu sitten kertoi aika paljon anekdoottien kautta, millainen oma kielenhuolto FT:llä on ja miten se on kehittynyt. Siis lehdellä oma "kielitoimisto"!

En sitä niin ajatuksella silloin lukenut, mutta systeemin on kai pakko toimia niin, että valitaan pohjaksi joku useista sanakirjoista ja sen päälle rakennetaan oma tilanteeseen mukautuva systeemi. Tavallaan noin se menee Suomessakin, mutta sanakirjan tilalla on aina https://www.kotus.fi/

Olen antanut tai heittänyt pois aika monta sanakirjaa ja eräitä niistä on olleet reilu kolme senttiä paksu Australian englannin sanakirja, jonka sinne muuttanut tätini lähetti ja pari senttiä paksu idiomi-sanakirja. Briteillä niitä varsinkin löytyy ihan hulluja. Bob's your uncle oli paras tällä kertaa mieleen tuleva. Varmaan niitä paikallisia englanti-englanti-sanakirjoja tehty paljon enemmänkin.

Sanakirjoista tulee mieleen vielä, että muistaakseni Kindle readeriin sai espanja-espanja sanakirjan. Selaimessakin toimivan Kindle readerin sanakirjatoiminto on älyttömän kätevä. Muutenkin kielten opiskelu on ihan järkyttävän paljon helpompaa kuin silloin 80-luvulla, jolloin sitä varsinaisesti tein. Olisi siis mielenkiintoista tutustua kaikkiin mahdollisiin nykyisiin apuvälineisiin ihan teknisessäkin mielessä. Hitto, voisin luultavasti oppia espanjan jopa muutamassa kuukaudessa sille tasolle, että lukeminen ja kuullun ymmärtäminen olisi sujuvaa, jos aktiivisemmin sitä harrastaisin.

Englannista vielä, että kirjoitettu ja puhuttu ovat lähes eri kieli. Sen takia englanninkielisissä kouluissa on niitä oikeinkirjoituskilpailuja. Kesti pitkään ymmärtää suomenkielisenä koko ideaa. Espanjassa tuokin on paljon helpompaa.

Anteeksi tämä off topic keskustelu, mutta kannattaisiko lisätä alustuksen alkuun maininta, että keskustelu haarautui, niin muutkin saattaisivat tänne löytää.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #17

→ 17/RK:
Mukavaa että keskustelu rönsyää. Itselläni on koneellani linkki ’Kuninkaallisen Espanjan Akatemian’ ylläpitämään sanakirjaan. Siellä on monet asiat selostettu mukavasti. (Apuna voi käyttää vaikkapa G-kääntäjää.)
http://dle.rae.es/?id=DgIqVCc

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #20

Ruotsissa vastaava on SAOL eli Svenska Akademins OrdList. Löytyy älypuhelimiin appina ja voi käyttää selaimen kautta. Olen itse asiassa aika paljon jo tehnyt materiaalia, joka soveltuu lähelle natiivitasoa oleville kielenkäyttäjille. En tiedä kannattaisiko siitä jotain koostaa ja missä vaiheessa. Kuinkahan suuri osuus suomalaista tietää, mikä KOTUS on? Se mikä minulta puuttuu on peruskurssitason suorittamisen tietotaito, mutta eiköhän se melko helpolla netistä löydy.

Espanjalla on siis ilmeisesti toimiva kielihuolto, helpottaa huomattavasti.

Keskikoulussa minulla oli vapaaehtoisena ranska, joten latinan tyttäriin on jo tuntumaa. Minulla on se käsitys, että espanjalaiset, italialaiset ja portugalilaiset ymmärtävät toisiaan jollain tasolla. Ranska taitaa olla noista eriytynein.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #22

#22
Tavallisesti käytän HS:n sanakirjaa. Huonompiakin netistä löytyy eri kielille.
sanakirja.org/

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #23

Sanakirjoilla on jonkinlainen hierarkia. Kielestä toiseen ovat alimmalla ja yksikieliset yleiskielen sanojen selityskirjat seuraavalla. Jälkimmäisten pitäisi olla kielihuollon vastuulla. Sitten tulevat erilaiset tieteenalojen kirjat, mutta nykyään kätevin on wikipedia, koska siellä on vaikka kuinka paljon tavaraa, mutta se mahtuu aina vaikka mukaan. Ja mikä kätevintä, se kääntää kielestä toisiin.

Kommentissa 25 linkatussa kirjoituksessa, Ordböcker aldrig mer på papper, mainitsen syyn, miksi jo 80-luvulla huomasin, että tietosanakirja on parempi kuin sanakirja ja se toinen esitelty sanakirjaohjelma, Alla Svenska Ordbok, Kaikki Ruotsalaiset Sanakirjat, on aika nerokas. Syötät sanan ja se etsii sen kaikista verkossa olevista sanakirjoista, myös SAOL:sta. Luulisi samanlaisen löytyvän espanjallekin.

Huomasin, että olit käynyt tykkäämässä uusinta Vapaavuoro-kirjoitustani eli varmaan lukenut ne kirjoitukseni kommenteissa, joissa etäisesti pohdin 1700-luvun ruotsiin eli Bellmanin tuotantoon tutustumista. Aiemmin ihmettelin samantapaista englannin osalta. Aika selvä merkki, että kieliä tekisi mieli opiskella, mutta vanhoissa ei oikein mitään järkevää ole jäljellä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #20

Kun etäisesti harkitsin ajatusta kansalaisopistosta, sinun ikääsi ja että olet löytänyt espanjan virallisen sanakirjan sekä osaat käyttää netistä löytyviä työkaluja, yhdistyivät ne muistikuvaan hieman sinun näköiseen eläkeläiseen, joka oli Kemiössä ruotsin keskusteluryhmässä, joka oli korkein tarjolla ollut taso. Kolme vuotta sitten otin tehtäväkseni valaista muita opiskelun apuvälineistä kirjoituksellani http://rkoski.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/20... jossa kerrottiin, miten asentaa SAOL tai käyttää sitä tai "sanakirjakokoelmaa" netin kautta. No, tämä vähän sinun näköinen kaveri ilmoitti, että kaikki edistyneempi tietotekniikka on perkeleestä eikä hän ala. Myöhemminkin hän sabotoi opetusta, kun opettaja yritti käyttää liian nykyaikaisia menetelmiä, että ei käy.

Enemmänkin voisi kertoa, mutta tuo riittänee syyksi, miksi nostan (virtuaalista) hattua ja kumarran. Sinä olet löytänyt vähintään hyvät käytännöt ja sen instanssin, jonka vastuulla espanjan kielihuolto on (tarkistin sivulta https://en.wikipedia.org/wiki/Royal_Spanish_Academy ). Se oli myös huojentavaa, että kaikki 23 espanjaa puhuvaa maata tekevät yhteistyötä pitääkseen kielen kunnossa. "Englannista on vain yksi versio: Broken English."

Ihan tyhmää tehdä kielen opiskelusta yhtä hidasta ja hankalaa kuin vanhoina huonoina aikoina.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #25

→25/RK: ”.. Kemiössä ruotsin keskusteluryhmässä, joka oli korkein tarjolla ollut taso. .”

Olen viimeiset 40 vuotta asunut Kirkkonummella yhtäjaksoisesti. Kemiössä muistelen käyneeni vain syynäämässä öljyn varmuusvarastoja.
Tarvetta ruotsin kielen opiskeluun kyllä olisi ollut enemmänkin. Yo-todistuksessani seisoo edelleen arvosana improbatur.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #17

Tuolla viimeisellä niin väliä ole. Sain idean, kiitos Jaakko, mutta siitä lisää kirjoittamisen sijaan on parempi ryhtyä töihin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kyllä meillä Suomessakin osataan.

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo on entinen kirkko:
http://kulttuurivuohijarvi.fi/info/

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Helppo tapaus, rakennettu 1966 eikä edes kirkon näköinen. Turussa 1930-luvulla rakennettu Martin kirkko taitaisi olla nuorin muunnoskelvoton kirkko.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kyllä Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko Imatralla on nuorempi. Se on vihitty käyttöön vuonna 1958. Se on Imatran kirkoista nuorin. Ongelmana on, että kirkko on rakennettu paikkaan, jossa se ei ihmisiä tavoita ja tavalla, että se on kosteusongelmien vaivaama. Jumalanpalveluksia kirkossa järjestetään enää satunnaisesti.
https://imatranseurakunta.fi/22-kolmen-ristin-kirkko

Kun Imatran väkiluku on jatkuvassa laskussa, kirkon ainoa merkitys on sen suunnittelija-arkkitehdin nimekkyydessä. Kulttuurihistoriallisesti sen säilyttäminen vaaditaan. Seurakunta pitää kirkkoa nähtävyysarvonsa vuoksi edelleen auki kesäisin. Voiko sen ylläpitämistä kuitenkaan Imatran seurakunnan vastuulle pysyvästi sälyttää?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset