JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

Eurooppa suurten haasteiden edessä

Sosiologian professori Ignacio Urquizu Madridin yliopistosta on analysoinut El Paisissa nykyisiä poliittisia ja sosiaalisia kriisejä, jotka liittyvät läheisesti nationalismiin ja muukalaisvihaan. Kysymys on paljolti arvoista, jotka ovat olleet nykyisen EU:n alueella viimeisen 60 vuoden ajan yhteisiä. Seuraavissa europarlamenttivaaleissa 26.5.2019 valitaan Euroopan parlamenttiin Suomesta 13 tai 14 jäsentä 751:stä. Vaalit tulevat olemaan historialliset nykyisen ideologian säilyttämisen kannalta. Suurennuslasin alla ovat solidaarisuus, vapaus ja kosmopoliittisuus.

Monen maan kansalliset vaalitulokset antavat huolenaiheita. Italiassa (Silvani) ja Unkarissa (Orban) äärioikeisto on suurin puolue, Alankomaissa ja Ranskassa toiseksi suurin sekä Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa kolmanneksi suurin. Kaikkien näiden poliittisten ohjelmien keskiössä ovat nationalismi ja muukalaisviha. Viime vuosina Eurooppaa on kohdannut sekä poliittinen että sosiaalinen kriisi. Kummankin lähteenä on vuoden 2008 suuri lama eikä kampaankaan kriisiin ole onnistuttu saamaan kunnon vastausta saati parannusta.

Poliittisessa kriisissä ratkaisua vailla on erityisesti demokratiavaje. Toisten mielestä eurooppalaiset instituutiot täyttävät hyvän demokratian laatuvaatimukset. Kansa valitsee suorilla vaaleilla edustajansa, järjestelmä on läpinäkyvä ja sen sisällä on vastavoimia kaikille ideoille. Mutta erästä minimivaatimusta se ei täytä: miten heittää ulos hallinto josta kansa ei pidä?

Osansa vastuusta kantavat kansalliset hallitukset, jotka soveltavat esimerkiksi päätettyjä leikkauksia omalla tavallaan. Toisaalta monesti hallituksilla ei ole todellista valinnanvapautta, vaan on vain yksi epämiellyttävä vaihtoehto eli demokraattinen tosiasiallinen päätösvalta on hyvin kapea ja kaventuu koko ajan varsinkin pienempien jäsenvaltioiden kohdalla, mikä voi johtaa poliittisten instituutioiden toimimattomuuteen.

Sosiaalisen kriisin taustalla on kaksi perussyytä: vuoden 2008 suuri lama ja globalisaatio. Joko jommankumman tai molempien vuoksi monet sosiaaliset ryhmät ovat menettäneet toivonsa paremmasta tulevaisuudesta. Eurooppalainen ideologia rummutti pitkään, että tuleva sukupolvi elää keskimäärin paremmin kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa. Tämä uskovien ryhmä on nyt harventunut. Ei riitä, että teknologian kehitys on vie rutiinityöpaikat, jotka eivät vaadi merkittävää koulutusta, vaan digitaaliset alustat tekoälyineen vievät työt myös korkeasti koulutetuilta ja eteviltä ihmisiltä eli hyvinvointi karkaa liian monelta.

EU:lla ei ole yhteistä pakolais- ja siirtolaispolitiikkaa. Välimeren pohjoisrannalla keskimääräisesti asukas ansaitsee noin 30000 € /vuosi ja Afrikan puoleisella noin 3000 € /vuosi. Välimerestä on tullut eurooppalaisten arvojen joukkohauta. Pakolaisleirit muistuttavat enenevässä määrin keskitysleirejä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

"Monen maan kansalliset vaalitulokset antavat huolenaiheita."?

Minkä periaatteen perustalta?

"Madridin yliopistosta on analysoinut El Paisissa nykyisiä poliittisia ja sosiaalisia kriisejä, jotka liittyvät läheisesti nationalismiin ja muukalaisvihaan."

Missä perspective?

Miksi Syyrian valtio ei ole kenellekkään viime aikoina ollut "huolenaihe"?

Moni ajattelee niin kuin Assad olisi tulivuori Syyriassa, ja luonnon katastrofi?

1,000,000 siirtolaista Saksaan? Onko se huolen aihe?

Onko se normaali ilmiö Euroopassa?

https://en.wikipedia.org/wiki/European_migrant_crisis

Refugee Crises. DUH!

World War 1.
World War 2.
Syria, Despot dictator.

All because of one despot dictator in Syria.

Refugee crisis

Refugees are people forced to flee their country of origin because of persecution, war, or violence.[68]

According to the UNHCR, the number of forcibly displaced people worldwide reached 65,600,000 at the end of 2016; the highest level since World War II, with a 40% increase taking place since 2011. Of these 65,600,000, 22.5 million were refugees (17.2 million under UNHCR's mandate, plus 5.3 million Palestinian refugees under UNRWA's mandate).

2.8 million of the refugees were asylum seekers. The rest were persons displaced within their own countries (internally displaced persons). The 17.2 million refugees under UNHCR's mandate were around 2.9 million more than at the end of 2014, the highest level since 1992.

Among them, Syrian refugees became the largest refugee group in 2014 (3.9 million, 1.55 million more than the previous year), overtaking Afghan refugees (2.6 million), who had been the largest refugee group for three decades.

Six of the ten largest countries of origin of refugees were African: Somalia, Sudan, South Sudan, the Democratic Republic of Congo, the Central African Republic and Eritrea.

Developing countries hosted the largest share of refugees (86% by the end of 2014, the highest figure in more than two decades); the least developed countries alone provided asylum to 25% of refugees worldwide.

Even though most Syrian refugees were hosted by neighboring countries such as Turkey, Lebanon and Jordan, the number of asylum applications lodged by Syrian refugees in Europe steadily increased between 2011–17.

By December 2017, UNHCR had counted over 1,000,000 asylum applications in 37 European countries (including both EU members and non-members).[69]

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 1/VL:
Osaan kysymyksiisi olisi saanut vastausta tekstissäni olevasta linkin takaisesta artikkelista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

2008 ei Euroopassa ollut suurta lamaa, vaan vain hetkellinen talousongelma. Suomessa tosin alkoinhistorian pisin talouden alakulo.

Globalisaatio alkoi jo paljon ennen vuotta 2008, ja kaikkein vikkelimmin v. 2008 talousiskusta selvisivät Kauko-Idän taloustiikerit. Suomi ei ole selvinnyt ainoana maana koko Euroopassa finanssikriisistä vielä tänäkään päivänä.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 3/LK: "2008 ei Euroopassa ollut suurta lamaa .."

Tältä se ilmeisesti espanjalaisista tuntui ja siksi professoritasolla asiasta käytetään tätä termiä. Itsekin sitä hiukan ihmettelin ja luonnosversiossani en sitä vielä käyttänyt.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Espanjan velkaponzi laukesi jo ennen v. 2008 Lehman Bros. tapahtumaa. Finanssikriisi oli vain pieni notkahdus EU- maiden talouksissa ja vienneissä, joissa kuitenkin päästiin kaikkialla kasvu-uralle jo viimeistään v. 2010 - paitsi ainoana poikkeuksena Suomessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset