JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

Hitaasti kiiruhtaen - laseraseet tulevat

Pari vuotta sitten mm. Tekniikka&Talous lehdessä oli kirjoitus laseraseista, joiden povattiin tulevan mukaan ohjustentorjuntaan kunhan niiden tehot voidaan nostaa silloisista 60 kW:sta noin 300 kW:n tienoille. Aseella voisi silloin ampua suoraan edestä lähestyvää ohjusta. Arvio oli, että 6 – 8 vuoden kuluttua tällainen olisi mahdollista.

Rolls-Royce on kaikessa hiljaisuudessa kehitellyt 100 kW:n laserasettaan Indianapolisin laitoksella. Järjestelmä käyttää M250 helikopterissa käytössä olevaa moottoria. Jos otetaan käyttöön OH-58D Kiowa Warrior helikopterimoottori, puhutaan jo 300 kW:n laseraseesta.

Asiaa ymmärtämättömänä joskus pohdiskelen mielessäni, onko 10 vuoden päästä asejärjestelmät sellaisia, että esimerkiksi nykyiset hävittäjät (F-35, ym.) ovat hinta-laatusuhteeltaan puolustuksessa suhteellisesti huonompia kuin mitä nyt arvellaan niiden olevan elinjaksonsa aikana. Asekehityksellä on oma merkityksensä, kun arvioidaan hävittäjien lukumäärän tarvetta ja hankinta-aikataulua. Näyttävyys ei ainakaan ole määräävä tekijä.

Oma lukunsa on, miten esimerkiksi Venäjän nykyiset huippuunsa viritetyt modernit asejärjestelmät pysyvät pitkässä juoksussa ajan tasalla, jos maailmantalous ja öljynhinta laahaavat miinuksella Kiinan silmäillessä siinä sivussa sekä lisää valtaa että elintilaa. Historian lehdiltä voimme lukea, että vuoden 1900 kahta puolen Eurooppa oli sotilaallisesti varustautunut huippuunsa ja kansalaiset kyselivät yleisesti, miksi aseita ei käytetä, vaan niiden annetaan ruostua varastoissa. Tulihan se sota, mutta kesti yli ennakoidun kolmen kuukauden ja raunioitti koko Euroopan ja taisi osaltaan poikia vielä toisen maailmansodankin. Toivoa sopii, että nyky-EU ei luota liiaksi vieraan apuun sekä pysyy yhtenäisenä ja terveenä eikä sairaana miehenä, joka houkuttelee ’saattohoitajia’ puoleensa. Yhtenäisyys on monesti halvin puolustusase.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Lentokoneiden häiveominaisuus perustuu tutkassanäkymättömyyteen. Jos laser-teknologia tulee vaikkapa vain koneiden havaitsemiseen, niin yöllä lentäminen ei sitten enää anna häivekoneille näkösuojaa. Pilvi voisi vielä antaa suojaa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Häivekoneet näkyvät LIDAR-satelliittien kuvassa.

"LiDAR (lyhenne sanoista Light Detection and Ranging) eli valotutka on optinen tutka, joka toimii näkyvän valon, lähi-infran tai ultravioletin alueella. Esim. kaukokartoituslaite mittaa kohteen etäisyyden lähettämällä pulssin laservaloa ja rekisteröimällä ajan, joka kuluu heijastuneen pulssin palaamisen."

LiDARin avulla mm. Keski-Amerikan viidakoista on löytynyt valtavia maya-kaupunkeja, joista ei aiemmin ollut tietoakaan.

Mitä tulee LASER-tykkeihin, niin ainakin USA:n ydinkäyttöisillä lentotukialuksilla riittää virtaa 300kW tai ylikin lasereihin.

Tällä hetkellä lentotukialusten lähiomasuoja perustuu lähinnä erikaliberisten, tutkan ja tietokoneiden ohjaamien Gatling-tykkien ilmatilan sulkevaan ristituleen.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Kansainväliselle avaruusasemalle on suunniteltu laserasejärjestelmää avaruusromun pudottamista varten. https://www.avaruus.fi/uutiset/kantoraketit-ja-sat... Hyttystenkin torjuntaan voidaan käyttää lasereita. https://yle.fi/uutiset/3-9169713

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Laseraseen kehittämisen vaikeus on ilmeisesti mm. siinä, että tarvittava teho edellyttää voimanlähdettä, jonka massa on liian suuri järeimmillekin sotilasajoneuvoille. Ilmeisesti helikopterin moottorien teho-painosuhde edustaa tällä hetkellä parasta tasoa, ja Rolls Roycella on muutenkin pitkä kokemus niistä. Nyt siis ollaan luomassa "hybriditekniikkaa" yhdistämällä akku ja sitä lataava helikopterin suihkuturbiinimoottori.

Eikös uutisissa kerrota myös pienikokoisista mini-ydinvoimaloista, joilla voitaisiin luoda hajautettu sähköntuoton järjestelmä? Ilmeisesti ne eivät ole jostain syystä näyttäytyneet yhtä lupaavina laser-aseelle, vaikka tiettävästi jo Neuvostoliitto käytti 1980-luvulla vakoilusatelliittiensa voimanlähteenä pienikokoista ydinvoimalaa, joka ei ole saanut painaa liikaa päästäkseen kiertoradalle.

Edelleen, jos sähkövoiman generointi on keskeinen ongelma, mikähän estää käyttämästä laser-aseen voimanlähteenä useita vaikkapa rekka-auton kokoisia mini-ydinvoimaloita (tai jopa Rolls Roycen suihkuturbiinimoottoreiden yhdistelmiä) syöttämässä virtaa samalle aseelle?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset