JaakkoKorpi-Anttila Eläkevaarina opettelee lavatanssia, espanjaa ja englantia. Kaikki on lainattua, joten kaiken voi lainata.

USA:n lentokoneteollisuus takkuaa

  • F-35 puutelista
    F-35 puutelista

Defense News (17.6.19 ) kirjoittaa, että Euroopassa Ranskan Dassault ja Saksan Airbus suunnittelevat kovasti 6. sukupolven hävittäjää. USA pitää tiukasti mahdolliset suunnitelmansa veran alla eikä ole paljon hiiskunut asiasta Pariisin ilmailunäyttelyssäkään. Suunnittelun keskiössä on muun muassa hävittäjän moottori, jonka kehitystyössä ovat mukana BAE Systems, Leonardo, MBDA ja Rolls-Royce. Varmaankin 6. sukupolven hävittäjä alkaa olla lentokunnossa siihen aikaan, kun meillä otetaan käyttöön 5. sukupolven hävittäjät, esimerkiksi F-35.

F-35:n tekniset ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia eikä loppua näy. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, ettei suunniteltua suorituskykyä ole saavutettu ja lentäjien turvallisuus voidaan joiltain osin vielä kyseenalaistaa. Varmaan Suomessakin seurataan silmä tarkkana F-35:n kohtaloa ja tuskin jäädään odottamaan seuraavaa sukupolvea.

Kuvakaappauksessa Defense Newsin sähköisestä näköisversiosta (Valerie Insinna, ’Exclusively obtained documents show evidence of a program grappling with serious technical problems’) on lista 13 vakavimmasta puutteesta. Toivottavasti klikattunakaan tarkkuus ei katoa suurennuksessa, niin ettei tekstiä pysty lukemaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

En tietenkään löydä artikkelia mistään, kun sitä tarvitsee, mutta jossain yhdysvaltalaisessa yliopistossa oli saatu jokin härpäke leijumaan sähkömagneettisessa kentässä hetken aikaa. Jälleen kerran askel kohti UFO-teknologiaa.

Siinäkö 8. tai 9. sukupolven hävittäjien tulevaisuus?

F-35:n suurin riski on nimenomaisesti siinä, että sen lentäjä on lähinnä matkustajana istuva operaattori, joka valvoo tietokoneiden toimintaa. Jonkin keskeisen lentokoneen hallintaan liittyvän tietokoneen hajoaminen muuttaa F-35:n lentokoneesta putoavaksi objektiksi.

Tietokoneiden hajoaminen sotilaskoneessa voi tapahtua monellakin tapaa, vaikkapa IT-ohjuksen räjähtäessä koneen vieressä tai tykin ammuksen osumasta.

Nykyaikaisten hävittäjien liitolukusuhde lähestyy 1 ilman tietokoneiden apua. Se on hinta, joka tulee maksaa hävittäjän liikehtimiskyvystä. Koneet on suunniteltu jo lähtökohtaisesti epästabiileiksi osin häiveominaisuuksien luomisen pakosta ja osin edes jonkinlaisen ketteryyden saavuttamiseksi.

Liitoluku kertoo matkan, jonka kone liitää tyynessä säässä menettäessään korkeutta yhden kilometrin.

Tyypillinen lentokoneen liitokykyä kuvaava nostovoiman ja vastuksen suhde (L/D), eli liitoluku on moderneilla liitokoneilla yli 40 ja isoilla matkustajakoneilla 10-20 välillä.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Dassault Rafale alettiin suunnitella 1970-luvun loppupuolella ja lopullinen versio otettiin käyttöön 2001 monien vaiheiden jälkeen. En jaksa uskoa että Dassaultin mahdollinen täysin uusi projekti olisi valmis kymmennessä vuodessa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

F-15 ensilento oli 1972. Kone on edelleen käytössä ja jatkaa ainakin 20 vuotta. Uusiakin myydään, joten vielä kauemmin todennäköisesti. Kehittely aloitettiin 60 luvulla, joten nämä ovat sellaisia 50-70 vuoden projekteja.

F-35 on vasta alku taipaleella.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

P51 kehitystyö päätettiin aloittaa huhtikuussa 1940. Prototyyppi oli valmis syyskuussa 1940, 102 päivää suunnittelun aloituspäätöksestä. Ensilento tapahtui lokakuussa 1940, 149 päivää suunnittelun aloituspäätöksestä.

Nykyään kun on käytössä uudet, suunnittelua ja valmistusta helpottavat koneet ja laitteet ja tietokin siirtyy valonnopeudella, ei se työ voi ainakaan kauempaa kestää.

Yleisen elämänkokemuksen perusteella voisi kyllä arvioida tilauspäätöksen tekemiseen menevän 10 vuotta, valmistukseen 10 vuotta ja sisäänajoon 10 vuotta, yhteensä 30 vuotta. Prosessissa voi siis käytännössä olla hiukan tyhjäkäyntiä, tai ydinprosessin ulkopuolista toimintaa.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

No Rafalen suunnittelu ja prototyyppien valmistus alkoi aikana jolloin tietokoneiden teho oli ehkä modernin pesukoneeseen verrattavissa. Tietokoneiden, avioniikan ja tutkien nopea kehittyminen tietysti aiheuttivat lukuisia pakottavia päivityksiä joista kielii se että 2001 käyttöönotettu malli on M.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kaikesta päätellen F-35 on kuitenkin tulossa Lännen pääkalustoksi monitoimihävittäjänä lukuisissa eri maiden ilmavoimissa. Voiko USA:lla olla varaa jättää korjaamatta kuntoon sen keskeneräisyyksiä?

Lockheed Martin on haukannut kenties liian suurta palaa kerralla tuomalla samaan koneeseen yhtä aikaa liian monta innovaatiota. Pitkän ja perusteellisen prototyyppivaiheen sijasta on menty sarjavalmistukseen ja puutteita toivotaan korjattavan jälkikäteisesti päivityksinä. Näinhän kävi myös NH-90 -helikopterille.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Esittelin 14.6.2019 saman F-35 vikalistan suomennettuna kirjoituksessani

F-35: keskeneräinen, hengenvaarallinen raakile?

http://lumedemokratia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277...

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Pari vuotta sitten luin raportteja, joiden mukaan F-35 vaatii 50 tuntia huoltoa yhtä lentotuntia kohden, moninkertaisesti muihin yleisiin koneisiin verrattuna.

Tsekkasin tuoreen tilanteen, eikä se ole parantunut, päinvastoin. Alla olevassa artikkelissa kerrotaan, miten USA:n merijalkaväen ja laivaston koneista vain 5-15% on lentotehtävien vaatimassa kunnossa kullakin ajanhetkellä.

Suomeen käännettynä tämä tarkoittaisi, että minä tahansa hetkenä meillä olisi lähettää esim. tunnistus- tai taistelutehtäviin 3 - 10 konetta.

Kääntäen, jos haluaisimme ilmaan esim. edes 50 konetta (n. 80 % suunnitelluista 64:stä koneesta), joutuisimme ostamaan 330 - 1000 konetta.

https://www.thedrive.com/the-war-zone/27047/the-na...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kuinka ratkaisevaa muutaman lentokoneen teoreettinen suorituskyky Suomen puolustusvoimille?
Katkaiseeko kamelin selän?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Hyvä kysymys voi olla tämä: Eikö meidän kannattaisi odottaa jonkin aikaa ja mieluummin ostaa jotain halvahkoa, vaikkapa JAS, lyhyemmäksi aikaa ennen kuin todellakin siirrymme seuraavien sukupolvien hävittäjiin?

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Privet iz Moskvy. Terveiset Moskovasta.

Onko Turkki ”Troijan Hevonen” Natolle? Miettikääpä hiukan, samassa sotilastukikohdassa ja lentokentällä jossa turkkilaiset ammattisotilaat käyttävät F-35 A monitoimihävittäjää sitä puolustaa venäläinen S-400 ohjuspuolustusjärjestelmä. Salaisuudet ovat varmassa suojassa, vai mitä? Kts. https://www.uusisuomi.fi/comment/853747#comment-85...

Kuinka RAF ja USAF eroavat meidän puolustus – ja ilmavoimista? Kts. https://www.uusisuomi.fi/comment/854074#comment-85...

Realiteetit ja realismi. Kts. https://www.uusisuomi.fi/comment/854087#comment-85...

Hyvää Juhannusta vuosille 2025 – 2060.

Holodnaja pravda. Kylmä Totuus.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 10/JL: "..JAS.."

Kiinalaiset ehtivät kopioimaan ja valmistamaan USA:n F-35 ennen kuin se oli läpäissyt vastaanottotestejä.
Kiinalaisten J-31 kopiokoneiden hinnat (Pakistanille?) ovat olleet noin kolmasosa vastaavista amerikkalaisista. Jos oikein muistan, niin kiinalaiset hakkeroivat Jas Gripenin ohjelmat, joten heillä saattaa olla lähes sama tietämys kuin ruotsalaisilla.

Oli miten oli, mutta kuvittelisin, että turvatakuita löytyisi Kiinasta ostajalle. Suomi ei päässyt Uralille, päseekö Kiina? Ostettiinhan me aikoinaan Neuvostoliitostakin hävittäjiä. Minulle ei ole vielä auennut miksi tai miksi ei enää itänaapurista edes kyselty.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mikäpä uusi järjestelmä ei kärsisi lastentaudeista. Toki allekijoittaneellekin on aikoinaan erään valmistajan edustaja vakuuttanut että heidän uudessa tuotteessaan ei ole ollut mitään ongelmia. Pidin tuota toteamusta vitsinä.

Näistä lastentaudeista päästään yleensä ajanmittaan vähitellen käytön ja kokemuksen myötä 90 %:sti eroon. Lopun 10 % kanssa on sitten vain elettävä.

Takuu- ja vastuukysymykset sekä kompensaatiokysymykset ovatkin eräs perinteinen kiistelyn aihe. Siksi onkin tärkeää paneutua perusteellisesti sopimusten ja niiden liitteiden laatimiseen. Siinä tarvitaan ostajan puolelta saumatonta yhteistyötä niin lakimiesten, kaupallisen puolen asiantuntijoiden kuin tekniikan henkilöstön sekä käyttäjien välillä. Myös vastaaottotestien vaatimukset on syytä olla yksityiskohtaisesti ja yksiselitteisesti selvillä ennen sopimuksen tekoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset